"Uudella paavilla on yhteyksiä vauvanryöstöihin ja kidutukseen":
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulk ... idutukseen"Paavi Franciscus I:n valinta on otettu ristiriitaisin tuntein vastaan Latinalaisessa Amerikassa. Katolisen kirkon vastavalittu johtaja kätkee kotimaassaan Argentiinassa sotilasdiktatuurin aikaan liittyviä synkkiä salaisuuksia.
Buenos Airesin arkkipiispana toiminut Franciscus I, syntymänimeltään Jorge Mario Bergoglio, on ensimmäinen ja kauan odotettu latinalaisamerikkalainen paavi. Katolisen maanosan iloa varjostavat kuitenkin Argentiinan lehdistön paljastukset hänen menneisyydestään.
Paavin ja Argentiinaa vuosina 1976–1983 johtaneen julman sotilasjuntan yhteyksistä kertovat uutiset pohjaavat tunnetun argentiinalaisen toimittajan ja ihmisoikeusaktivistin Horacio Verbitskyn tutkimuksiin.
Verbitsky paljastaa yksityiskohtaisesti kirjassaan El Silencio (Hiljaisuus) Argentiinan katolisen kirkon johdon ja sotilasjuntan välisiä siteitä. Franciscus I toimi vuosina 1973–1979 Buenos Airesin jesuiittaseurakunnan johtajana, ja on Verbitskyn todisteiden mukaan ollut osallisena juntan järjestämiin kidnappauksiin ja kidutuksiin.
Läheistä yhteistyötä
Vastavalitun paavin diktatuurin aikaiset synnit liittyvät muun muassa kahden uudistusmielisen jesuiitan kidnappauksiin.
Verbitsky osoittaa asianosaisten haastatteluilla Franciscus I:n osallistuneen Bajo Floresin slummissa työskennelleiden uudistusmielisten jesuiittojen Orlando Virgilio Yorion ja Francisco Jalicsin sieppauksiin. Todistajanlausuntojen mukaan Franciscus I oli myös läsnä vangittujen jesuiittojen kidutuskuulusteluissa.
Suuri osa Argentiinan ”likaisen sodan” aikana kaapatuista toisinajattelijoista päätyi merivoimien pahamaineisen ESMA:n (Escuela Mecánica de la Armada) rakennuksiin. Juntan julmuuksiin kuului muun muassa hävittää kaapatut uhrit heittämällä heidät öisillä kuolemanlennoilla Río Plata -joen syvyyksiin.
Verbitsky kertoo kirjassaan, kuinka merivoimat yhdessä Franciscus I:n kanssa piilottivat Argentiinaan saapuneelta ihmisoikeuskomissiolta juntan poliittisia vankeja. Vangit piilotettiin Franciscus I:n loma-asuntoon, joka sijaitsi El Silencio -nimisellä saarella Río Plata -joen varrella.
Yhteyksiä vauvanryöstöihin
Sotilasjuntan johtajalla Jorge Videlalla oli läheiset suhteet maan katolisen kirkon johtoon. Argentiinalaiset latasivatkin sosiaaliseen mediaan pian paavin valinnan jälkeen 1970-luvulta peräisin olevia kuvia, joissa uusi paavi Franciscus I esiintyy yhdessä ihmisoikeusloukkauksista tuomitun Videlan kanssa.
Juntan julmuuksiin kuuluivat myös järjestelmälliset vauvanryöstöt. Vastasyntyneet vietiin pidätetyiltä, kidutuskeskuksiin tuoduilta äideiltään, ja junailtiin eteenpäin diktatuurin eliitin tuttavaperheille.
Ihmisoikeusjärjestö Plaza de Mayon isoäidit on käynyt tällaisiin tapauksiin liittyen oikeutta, ja toukokuussa 2011 myös arkkipiispana toiminut Franciscus I joutui todistajaksi oikeusistuimen eteen 30 vuoden takaisista tapahtumista.
Oikeussalissa käsiteltiin isoäitien puheenjohtajana toimineen Alice de la Cuadran tapaus. Alicen raskaana ollut tytär Ana, ja tämän vankeudessa synnyttämä lapsi katosivat diktatuurin aikana.
Kadonneen Anan sisar Estela de la Cuadra esitti todisteena oikeudelle tukun perheen isän jesuiittojen johtajana toimineelle Franciscus I:lle osoittamia kirjeitä. Kirjeissä isä rukoilee jesuiittajohtajaa auttamaan häntä löytämään kaapatun tyttärensä ja lapsenlapsensa.
”Käsittämätöntä, että Bergoglio (Franciscus I) väittää kuulleensa vauvanryöstöistä vasta 10 vuotta sitten! Hänet pitäisi pakottaa kertomaan, mitä sisarelleni Ana de la Cuadralle tapahtui”, kommentoi Estela de la Cuadra oikeudenkäyntiä vuonna 2011.
”Paholaisen laki”
Argentiinan nykyjohtoon uudella paavilla ei sen sijaan ole yhtä lämpimät välit. Katolinen kirkko on menettänyt Argentiinassa vaikutusvaltaansa, ja maa onkin yksi mantereen maallistuneimmista.
Argentiinassa on myös viime vuosina hyväksytty kirkon rajusti vastustamia lakiuudistuksia, kuten homoseksuaalien avioliitot salliva laki vuonna 2010, ja sukupuoli-identiteettiin liittyvä uudistus vuonna 2012.
Edistykselliset lait hyväksyi maan parlamentti, mutta presidentti Cristina Fernández pidättäytyi käyttämästä veto-oikeuttaan. Vaikka Fernándezin kaudella on hyväksytty kirkon ja valtion suhteita hiertäviä lakiuudistuksia, tunnustaa Fernández katolista uskoa, ja on muun muassa sanonut vastustavansa aborttia.
Franciscus I kritisoi vuonna 2010 presidentti Fernándezia yhdenvertaisen avioliittolain läpimenon sallimisesta, ja vertasi lakia ”paholaisen liikkeen” aikaansaamaksi."