KUKA JA MIKÄ PYHÄ HENKI JA MITEN?????

Yleistä keskustelua, aihe on vapaa

Re: KUKA JA MIKÄ PYHÄ HENKI JA MITEN?????

ViestiKirjoittaja Mr Kerimäki » 11. Maalis 2013 19:37

En ole mikään yörukous expertti ,mutta muutama yö sitten minulle kävi oudosti ku ei nukuttanut ja valvoin johonkin about klo 2 yöllä..mielessä oli ja kysyin pitäisikö minu Rukoilla jonkun puolesta ja tunne oli ,että pitää .Sitte kysyin mielessäni Kenen puolesta? Ja olin kuulevinani ..Kaikkien.No rukoilin sitte siinä ,mitä mielessä pyöri ja sitten näin jonkun ihme näyn ku vajosin uneen kuin pikku vauvoja tai jotai pikku Enkeliä olis ollu Taivaalla ja paljon.Oli hieman sumea näky vai liekkö jo vajonnut uneen.Minun unet kyllä kärsii omasta kuorsauksesta enemmän ku muusta .Olen kanssa kuullut ,että jotkut ovat oikeen àmmattilaisia`yö rukoilussa ja eipä siinä kai mitää pahaa ole vaan pelkkää hyvää.Siinä yö rukouksessa varmaan on omalla tavalla rauhoittunu ja on oikeassa mielen tilassa rukoilemaan luulisin.
Mr Kerimäki
 
Viestit: 1324
Liittynyt: 02. Joulu 2012 16:47

Re: KUKA JA MIKÄ PYHÄ HENKI JA MITEN?????

ViestiKirjoittaja vaisuliini » 11. Maalis 2013 22:04

*
Ok... Yksi kysymys vielä.


Jumala tuntee omia läpikotaisin ja tietää meidät "tomuiksi". Mutta yhtä asiaa en ymmärrä kuinka Jumala (jatkuvasti) herätti minua kesken yötä vaikka tietää miten vaikeuksia minulla on herätä unesta? Yritin kovasti herätä ja kamppailla tämän asian kanssa. Lopulta luovutin ja nukuin uudestaan. Tämä asia minua vaivaa...
Hoos.6:3 Niin me otamme siitä vaarin, ja sitä pyytelemme, että me Herran tuntisimme; sillä hän koittaa niinkuin kaunis aamurusko, ja hän tulee meille niinkuin sade, niinkuin ehtoosade aikanansa maan päälle. Biblia.
Avatar
vaisuliini
 
Viestit: 7913
Liittynyt: 09. Marras 2010 20:54

Re: KUKA JA MIKÄ PYHÄ HENKI JA MITEN?????

ViestiKirjoittaja vaisuliini » 12. Maalis 2013 12:46

vaisuliini kirjoitti:*
Ok... Yksi kysymys vielä.


Jumala tuntee omia läpikotaisin ja tietää meidät "tomuiksi". Mutta yhtä asiaa en ymmärrä kuinka Jumala (jatkuvasti) herätti minua kesken yötä vaikka tietää miten vaikeuksia minulla on herätä unesta? Yritin kovasti herätä ja kamppailla tämän asian kanssa. Lopulta luovutin ja nukuin uudestaan. Tämä asia minua vaivaa...


Sitä Jumalan tarkoitusta ei kai tarvitse ymmärtää. Koska Jumalan ajatus on liian korkealla ymmärrettäväksi.

Ps. 92:6
Kuinka suuret ovat sinun tekosi, Herra! Sinun ajatuksesi ovat ylen syvät.

Jes. 55:8
Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra.
9 Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne.

Ps. 40:6 Herra, minun Jumalani, suuret ovat sinun ihmetekosi ja sinun aivoituksesi meitä kohtaan. Ei ole ketään sinun vertaistasi. Niitä minä tahdon julistaa, niistä puhua, niitten paljous on suurempi, kuin luetella taidan. <---kyllä on totta että Jumalan ihmetekoja on suuria joita ei voi ymmärtää.... Kysymysmerkit pyörii mielessään pitääkseen ajatuksen ylhäällä. :roll:

Kol. 3:2 Olkoon mielenne siihen, mikä ylhäällä on, älköön siihen, mikä on maan päällä. :wise3:

2 Pyrkikäät niiden perään, jotka ylhäällä ovat, ja ei niiden, jotka maan päällä ovat. Biblia
Sen minä ymmärsin että jumalallisten kysymysmerkkien perään pyritään...
Hoos.6:3 Niin me otamme siitä vaarin, ja sitä pyytelemme, että me Herran tuntisimme; sillä hän koittaa niinkuin kaunis aamurusko, ja hän tulee meille niinkuin sade, niinkuin ehtoosade aikanansa maan päälle. Biblia.
Avatar
vaisuliini
 
Viestit: 7913
Liittynyt: 09. Marras 2010 20:54

Re: KUKA JA MIKÄ PYHÄ HENKI JA MITEN?????

ViestiKirjoittaja lonelyrider » 12. Maalis 2013 13:14

Rauhaa... valvomisasioiden kanssa ;) ihmisinä olemme heikkoja, niinkuin opetuslapsetkin aikoinaan... eivät millään tahtoneet pysyä hereillä ja Jeesus sai heitä herätellä yhtenään ja vielä Mestarimme pyysi eritoten heitä, että pysyisivät hereillä.

Kerron viime kesäisen valvomisen... en useinkaan saa kehoitusta valvoa tai koe että pitäisi yöllä valvoa... mutta viime kesänä koiran kunto meni niin huonoksi, että se paria päivää ennen kuolemaansa, ei enää voinut olla paikoillaan, vaan kulki ympäri taloa... kulki kulki... eikä unta saanut...
Enkä saanut minäkään ja kun alkoi muutenkin kuulumaan pauketta(jota ei siis koira aiheuttanut) ja muutenkin joko se koiran raskas hengitys joka kuului tai muu ääni jota en osaa selittää... mutta jokin mikä ei ollut kovin hyvä juttu... ehkä jotain pahuutta joka oli tullut kiusaamaan koiraa viimeisillä hetkillä?

No, rukoilin siinä... koira katsoi minua sillä tavoin jännästi... ja nukahti ja sai levon, ei kuitenkaan vielä päässyt pois, mutta sai hengähtää... yritin pysyä valveilla ja rukoilla ja rukoilla että koira saisi päästä kokonaan pois tästä maailmasta... mutta siinä se ressukka nukkui... ja minä en jaksanut valvoa, ihan kohtalaisesti taisin valvoa aamuyöhön... mutta en niin kauan että olisin nähnyt rukoilun tuottaneen toivotun tuloksen.

Seuraavana päivänä... koira jatkoi kulkuaan... kunnes illalla koin, että tulee rukoilla koiran pois pääsyn puolesta... tv oli jäänyt auki ja sieltähän sattui tulemaan kaiken maailman meedio-ohjelmia, ja vaikka käänsin kanavaa... tuli lisää saastaa... kunnes koetin olla välittämättä(en ymmärrä miksen tajunnut laittaa kiinni koko toosaa)... ja siinä yritin keskittyä rukoukseen... koira katsoi eteisestä että se halusi päästä ulos, ei enää läähättänyt... otin koiran narun... koira hyppäsi viimeisillä voimillaan kynnyksen yli... sen jalat menivät ristiin ja se kaatui maahan... ja sen henki hiipui pois.

Sitten vielä ihmettelijöille... koirallamme oli todettu parantumaton sairaus ja oli siis jo vanha, joten en ajatellut enää rukoilevani kokonaisvaltaista parantumista, vaan että se saisi päästä kärsimyksistään... en kyennyt aikoinaan viemään sitä piikille ja niin nopeasti koiran sairauskin tuli (ainakin meille tietoon) ja eteni, etten varmasti ollut sitä kerennyt edes niin heti ajatuksissani läpi käymäänkään... olin kuitenkin mielessäni päättänyt että seuraavana aamuna joutuisin viemään koiran lopetettavaksi, koska se oli armollisempää hänelle, asian kanssa olin käynyt kovan "painimaratonin" itseni kanssa ja päättänyt sen koiran tuskien helpottamiseksi, vaikka itselle olisi kipeää tehnytkin... kuitenkin rukousteni mukaan, koira sai kuolla kotonaan turvallisten ihmisten ympäröimänä... ei kolkossa ja oudossa paikassa, näin Jumala päätti ja aivan viimehetkillä, koira kuoli yötä vasten.

Niin kävi, juuri kuten pitikin... ei pitkien rukousteni vuoksi, ei siksi että olisin jaksanut valvoa yötä vasten, ei siksi että olisin ollut parempi rukoilija... vaan siksi, kun se meni niinkuin pitikin ja Jumala näytti että Hän antaa avun, kun todella tarvitsemme sitä... koiran kuoleman jälkeen sydämeeni tuli uskomaton rauha... parin yön aikana, Jumala herätti yöllä ja koin rauhaa sydämessäni... päivisin tosin itkin surusta kyyneleitä... ja vieläkin... välillä minut valtaa suunnaton suru, muistoista... niinkuin nytkin, kyyneleet virtaa.

Ja tämän kerron, koska Jumala tekee asioita, ei ihmisen osaavuus tai paremmuus ja siksi että Jumala toimii tänäkin päivänä, vaikka välillä kokisimme tunteissamme epäuskoakin tai voimattomuutta... jopa eläinten kautta Hän voi näyttää voimansa ja sen että on läsnä.
lonelyrider
 

Re: KUKA JA MIKÄ PYHÄ HENKI JA MITEN?????

ViestiKirjoittaja pekka » 12. Maalis 2013 21:51

Lonelyrider, nyt kun tuon kerroit niin otan osaa suruusi.


Jumalan siunausta sinulle ja koko perheellesi.



Ps. 36:6

(36:7) Sinun vanhurskautesi on kuin Jumalan vuoret, sinun tuomiosi niinkuin suuri syvyys, ihmistä ja eläintä sinä autat, Herra.


Kiitos Isä, Jeesuksen nimessä. Amen.
"Sillä kärsivällisyys on teille tarpeellinen, tehdäksenne Jumalan tahtoa, että te lupauksen saisitte." Hepr. 10:36

https://annabella-wargh.webnode.fi/
Avatar
pekka
Site Admin
 
Viestit: 5194
Liittynyt: 22. Marras 2010 21:51

Re: KUKA JA MIKÄ PYHÄ HENKI JA MITEN?????

ViestiKirjoittaja lonelyrider » 12. Maalis 2013 22:23

Kiitos Pekka lohdutuksen sanoista. Muistatko, kun kerroit siitä teidän koirastanne tuolla rukouspalstalla viime keväänä--- kerroin muistaakseni silloin meidän koirasta, että se on hyväkuntoinen vielä vanhukseksi... olikohan silloin että heti sen jälkeen se sen syöpä todettiin... minulla on sellainen muistikuva, että olisin sinulle jotenkin kertonut siitä, kuinka hyvässä kunnossa vielä meidän koira on... ja olisiko saman päivän aikana(en nyt mene takuuseen että se niin meni justiinsa), mutta muistikuvani mukaan mieheni käytti koiraani lääkärissä sinä päivänä... mietin, opettikohan se siitä, ettei tulisi sanoa liian aikaisten asioita ja pitäisi jollain tavalla myös puheitaan harkita... kuitenkin jotenkin se nivoutui tuo juttu yhteen, olin jotenkin omassa mielessäni harmissani siitä, että olin ikäänkuin ilakoinut meidän koiramme hyvästä kunnosta, jossain omassatunnossani kävi jokin "pistin" jokatapauksessa.
lonelyrider
 

Re: KUKA JA MIKÄ PYHÄ HENKI JA MITEN?????

ViestiKirjoittaja lonelyrider » 12. Maalis 2013 22:31

Niin ja siunausta myös Pekalle ja hänen perheelleen... kuten myös muille palstalaisille.
lonelyrider
 

Re: KUKA JA MIKÄ PYHÄ HENKI JA MITEN?????

ViestiKirjoittaja pekka » 13. Maalis 2013 02:47

Kiitos lonelyrider. Kyllä, muistan nyt kun kerroit. Joo, se on erittäin kova paikka tuo kun rakas ja uskollinen koira-ystävä alkaa tekemään lähtöä. Meilläkin tosiaan kuoli silloin viime huhtikuussa koiralaumamme vanhin eli Teddy-vanhus ja tosi usein vieläkin olen hyvin suruissani ystävämme poismenosta. Noin kolme vuotta ennen kuolemaansa Teddyllä petti kävelylenkillä toinen takajalka alta ja jo silloin tiesin, että nyt se ei tule enää entiselleen. Mutta se pari viime viikkoa ennen kuolemaansa oli tuskaista aikaa ja myös meille omistajille kun piti katsoa sen kärsimyksiä läheltä ja rukoilin tai oikeastaan sydämessäni huusin lähes taukoamatta, voi kait sanoa, Herralta Jeesukselta apua ja lopulta piti soittaa eläinlääkäri kotiin kun tuskat kävivät niin suuriksi ja vähän ennen kuolemaansa kumarruin vielä ihan Teddyn liki ja kuiskasin sen korvaan, että Jeesus auttaa sinua. Vaikka Teddy oli kaiketi tietääksemme jo aikaisemmin tullut lähes kuuroksi mutta aistin sen, että se kuuli mitä sanoin sille ja katsoin viimeisen kerran sen silmiin kun niistä loisti vielä elämä ja "tämä" hetki.


Ps. 36:6

(36:7) Sinun vanhurskautesi on kuin Jumalan vuoret, sinun tuomiosi niinkuin suuri syvyys, ihmistä ja eläintä sinä autat, Herra.


Kiitos Isälle Jumalalle ja Herralle Jeesukselle. Siunausta kaikille: Tänään auttaa Herra.
"Sillä kärsivällisyys on teille tarpeellinen, tehdäksenne Jumalan tahtoa, että te lupauksen saisitte." Hepr. 10:36

https://annabella-wargh.webnode.fi/
Avatar
pekka
Site Admin
 
Viestit: 5194
Liittynyt: 22. Marras 2010 21:51

Re: KUKA JA MIKÄ PYHÄ HENKI JA MITEN?????

ViestiKirjoittaja Aamu-Usva » 13. Maalis 2013 11:00

Minun koirani kuoli 14-vuotiaana, kun vanhin lapseni oli ihan pieni, eli noin 7 vuotta sitten. Se oli iso koira ja jo pitkään takapää oli ollut heikko. Stef oli myös lähes kuuro vanhana. Se oli seurannut mukanani Israelista tänne Suomeen. Yhtenä päivänä takapää petti alta kokonaan ja teimme saman tien päätöksen, että lähdimme eläinlääkäriin piikille :( Ajattelin, että olisi koiralle liian suuri kärsimys elää, kun ei pääse enää ylös. Stef oli niin luottavainen eläinlääkärissä tapansa mukaan. Pitelin sen päätä, kun se nukahti eläinlääärin pöydälle. Sinne se jäi; nuoruuteni ystävä. Ei ollut kyllä helppoa ja monesti jälkeenpäin ajattelin, että lähdinkö eläinlääkäriin liian aikaisin, että olisiko sittenkin ollut vielä joitain hyviä päiviä jäljellä...

Stefin jälkeen en ole koiraa ottanut, enkä kaivannut, kun on ollut näitä lapsia hoidettavana ;gladly: Ehkä joskus kuitenkin vielä..

Mutta kuolemasta tuli mieleen ne ensimmäiset kerrat, kun näin ihmisen kuolevan. Ihan ensimmäisen kuolemaan asti ja kuoleman jälkeen hoitamani ihmisen muistan yhä, vaikka siitä taitaa olla jo 10 vuotta. En tuntenut ihmistä mitenkään hyvin ja oli hoitanut häntä vaain parin viikon ajan. Kuitenkin itkin paljon ja pitkään. Vaikka kyseessä oli vanha ja monisairas ihminen, niin kuolema oli vihollinen, joka ei koskaan ole iloinen asia. Muistan, kun pyöräilin töistä kotiin. Satoi vettä ja itkin koko matkan ja sydämessäni soi laulu: "...muukalainen maan saa vaihtaa matkasauvansa jo kruunuun ihanaan... Ei enää matkan vaivoja, ei tappioitakaan." Toivottavasti Hän lähti Jeesuksen luo. En voinut tietää, koska dementia oli edennyt niin vaikealle asteelle, että hän ei kyennyt sanalliseen kommunikointiin.

Tänän jälkeen olen kohdannut kuolemaa työssäni jonkin verran, mutta en ole tottunut siihen. Muistan ihan viimeisiltä vuosilta yhden ihanan asiakkaani, joka sai sydänkohtauksen. Aloitin elvytyksen, kunnes ensiapu ehti paikalle jatkamaan kunnon välineillä. Istuin ja katsoin ja sydämessäni rukoilin, että mummo saisi vielä edes vähän elämää. Pyysin yrittämään vielä kerran, kun elvytyksestä oltiin jo luopumassa. Hetkeksi syke löytyi, mutta vain hetkeksi. Olin tuolloin töissä omissa vaatteissani, koska tarkoitus oli tehdä paperitöitä. Pyyhin kyyneleitä silmistäni asiakkaan kuoltua ja elvytysryhmän lääkäri taisi liikutukseni vuoksi luulla minua omaiseksi. Hän tuli kättelemään ja ilmaisemaan osanottonsa. Siinä sitten esittelin itseni, että olen tämän osaston vastuusairaanhoitaja ja aloin hoitaa käytännön asioita... :oops: Myös hänen omaistensa kanssa myöhemmin keskustellessani liikutuin itsekin. Olen välillä miettinyt, että pitäisikö sairaaanhoitajan vain väkisin olla näyttämättä tunteitaan näissä tilanteissa..?
Aamu-Usva
 
Viestit: 3102
Liittynyt: 16. Loka 2011 20:57

Re: KUKA JA MIKÄ PYHÄ HENKI JA MITEN?????

ViestiKirjoittaja lonelyrider » 13. Maalis 2013 12:44

Aamu-usva, varmasti monenlainen lähtö voi koiralle olla hyvä, vain koiran omistaja tietää mikä on omalle koiralle parhaaksi ja jokainenhan hoitaa työnsä omalla persoonallaan, vai mitä :)

Oletko asunut israelissa, kun toit sen koiran sieltä?
lonelyrider
 

EdellinenSeuraava

Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Google [Bot] ja 29 vierailijaa

cron