Kirjoittaja lonelyrider » 08. Maalis 2013 11:48
Eihän ihminen itsessään kehity paremmaksi.
Tuo Eerikan tapaus oli jotenkin järkytys meikäläiselle ja monelaista asiaa mietinkin siinä. Juuri tuotakin, että koenko vihaa... itsessäni olisin tahtonut kokea, siis olisin tahtonut kokea vihaakin, niin julmia ja sadistisia heidän tekonsa olivat... jostain syystä kuitenkin sydämmessäni en tuntenut vihaa, vaan ymmärsin, että he olivat joutuneet ihmisinä totaalisesti saatanan pettämiksi.
Kuitenkin aika helpolla tässä elämässä(Jumala olkoon tuomari ja rankaisija) nämä kiduttajat pääsevät. Eilen luin jutun että sellaiset ihmiset jotka ovat esim. lapsiin kohdistaneet tekonsa, yleensä saavat päästä erilleen muista vangeista ja heitä pyritään suojelemaan muilta vangeilta... tottakai siinä voisi käydä niin, että muiden vankien vihan kohteeksi joutuisivat... mutta varmaan hyvät oltavat suomen vankiloissa on, eli tässä elämässä ei varmaan rangaistus kova ole, ehkä yllätys voi olla tämän elämän jälkeen ihmisellä. Katumusta varmaan voi olla vaikea kokea, jos ihminen on jo niin täysin turta, että kykenee tuollaisiin tekoihin, ken tietää?
Mutta aina ihminen on näyttänyt raakaa puoltansa, kautta historian on ollut näin... toisinaan ehkä yhteiskunnallisesti kaikki raakuudet ovat olleet sallitumpia ja vallalla olosuhteet ovat tuoneet ihmisestä niitä puolia esiin. Tänä päivänäkin kommunistivaltioissa, joissa kuri ja järjestys ja elinolosuhteet ovat kansalaisilla heikot, tapahtuu varmasti myös asioita, joita voi kutsua suoranaiseksi pahuuden ilmentymäksi.