Tuosta televisio/internet-ketjusta tuli mieleen laajentaa keskustelualuetta myös ”globalisaatioon”:
Lainausta:
"Globalisaatio eli kansainvälistyminen eli maapalloistuminen on käytöltään hyvin moniulotteinen termi. Karkeasti määritellen se tarkoittaa yhteiskunnallista muutosta, joka ilmenee lisääntyvinä mannertenvälisinä yhteyksinä ihmisten välillä. Globalisaatio on siis maailmanlaajuista verkottumista.
Globalisaation ulottuvuuksista
Ongelmalliseksi termin tekee se, että sillä on monia ulottuvuuksia, ja monesti globalisaatiota tarkastellaankin vain taloudellisena ilmiönä. Globalisaatio tosin voidaan ymmärtää:
1. taloudellisena käsitteenä (yleisin käsite, niin kuin edellä mainittiin). Todellisuudessa globalisaatio-termiä voidaan käyttää myös:
2. kulttuurin
3. informaation
4. rikollisuuden
5. politiikan
6. ympäristön
7. ja laajimmillaan myös hallinnon tasolla, näiden globalisoitumisprosessina.
Asiayhteydestä riippuen globalisaatio on siis joko ihmisten lähentymistä toisiaan kohti, markkinoiden lähentymistä toisiaan kohti tai jopa globaalia hallintoa. Joissain määrittelyissä globalisaatio-termi korostaa kansallisvaltioiden rajojen hämärtymistä ja etenemistä kohti tietynlaista maailmankansalaisuutta. Globalisaatio käsittää siis lähes kaiken ihmisten välisen toiminnan.
Globalisaation taloudellisten ja kapitalististen piirteiden ylikorostamisesta, muut globalisaation ulottuvuudet huomiotta jättäen, käytetään käsitettä globalismi (Beck 2004, 135-136.).
Maailmankylä-teoria
Eräs globalisaation keskeinen teoria on Marshall McLuhanin maailmankylä-teoria, jossa maailma vähitellen, tekniikan kehityksen kautta, kutistuu kuin yhdeksi pieneksi kyläksi, jossa ihmiset ovat yhtä lähellä kuin heimossa ihmiset kylän keskusaukiolla. Tekniikka on tässä tapauksessa poistanut välimatkat.
Globalisaation vaikutuksia
Toisen maailmansodan jälkeen globalisaatio on yleisesti liitetty tiettyihin kehityssuuntiin, kuten tavaroiden vapaampaan liikkumiseen maailmanmarkkinoilla, ihmisten liikkuvuuteen ja tiedonkulkuun.
• yleensä globalisaatioon liitetään:
o kansanvälisen kaupan kehitys
o pääoman lisääntyminen suorina ulkomaisina sijoituksina
o kansallisvaltioiden rajojen yli tapahtuvan viestintätekniikan kehitys
o suurempi kansainvälinen kulttuurivaihto (esimerkiksi amerikkalainen kulutuskulttuuri, idän eksotiikka yms.)
o monikulttuurisuuden vähentyminen (länsimaistuminen, amerikanisaatio yms.)
puhuttujen kielten väheneminen
o valtioiden suvereniteetin vähentyminen
vallan siirtyminen ylikansallisille organisaatioille
poliittisen vallan katoaminen kokonaan tietyillä osa-alueilla
o matkailun laajeneminen
o siirtolaisuuden (laillisen ja laittoman) lisääntyminen
o maailmanlaajuisen dataliikenteen kehitys
o maailmanlaajuisten rahamarkkinoiden kehitys
o kansainvälisten yhtiöiden suurentuva asema maailmanmarkkinoilla
o rahaliikenteeseen sitoutuvien organisaatioiden (WTO, IMF etc.) vallan kasvu
o standardoituminen (tekijänoikeuslait, yhteensopivuus yms.), joista tulee globaalin yhteistoiminnan mukana tärkeitä.
Vuodesta 1945 kansainvälisen kaupan tiellä olevia esteitä on purettu sopimusteitse, esimerkiksi GATT-sopimuksen (General Agreement on Tariffs and Trade) kautta.
• Vapaan kaupan edistäminen
o Tariffien vähentäminen tai poistaminen kokonaan, vapaakauppavyöhykkeiden perustaminen
o Pääoman valvonnan vähentäminen (esimerkiksi valtiollisen valvonnan)
o Etuostojen (esimerkiksi valtioiden alihankkijoilta) vähentäminen (johtaa kilpailuttamiseen)
• Älyllisen pääoman turvaaminen
o tekijänoikeuslakien standardoiminen
"tekijänoikeus" -käsitteen ja -lakien laajentuminen uusille osa-alueille ja lainsäädännön tiukentuminen
o patenttien maailmanlaajuinen tunnustaminen
geenien, ohjelmistojen ym. tiedon siirtyminen patenttijärjestelmän piiriin
Globalisaatio vaikuttaa keskeisimmin tiedon, esimerkiksi globaalin median ja globaalin tietotekniikan alueella. Tiedosta ja sen liikkeistä tulee globaalia. Toiseksi se vaikuttaa erikoistumisen kautta tavaroiden tuotannossa. Sen sijaan globalisaatio ei vaikuta suoraan niinkään paljon palveluihin, joissa ihmisen täytyy olla paikalla, eli esimerkiksi syöminen, parturi, hieronta jne. Jälkimmäisimmissä toimii lokalisaatio.
Globalisaatio ja systeemit
Globalisaatiossa ihmisen organisoitumisen taso kasvaa kansallisvaltioiden ja kulttuurien yli. Tässä mielessä se viittaa emergenssiin ja systeemien toisiinsa luoviin tasoihin. Sodankäynnissä Quincy Wright on jo 1940- luvulla käyttänyt hyvin samantyyppistä mallia.
Jos globalisaatio on systeemi, suurempi kuin osiensa summa niin itseorganisoitumisen perusteella globalisaatio käyttää kontrollia osiinsa, siis valtioihin ja yksilöihin nähden. Tämä selittää esimerkiksi tunnetta kansallisvaltioiden vallan pienenemisestä. Tunne johtuu siis siitä, että kansallisvaltioiden valta pienenee. Vertaa myös EU tai yksilön ja heimon valta valtiossa.
Globalisaation historia
Globalisaatiota kaupassa ja ihmisten välisenä siirtymisenä rajoitti vuosituhansia sopivan infrastruktuurin puute. Ei osattu navigoida valtamerillä eikä kuljetuskapasiteetti ollut merkittävä. Ensimmäisiä globalisaatioita lienee ollut ihmissuvun leviäminen Afrikasta Eurooppaan, Aasiaan ja muihin maanosiin.
Ensimmäinen tekninen globalisaatio 1500-luvulla koski valtameripurjehduksen syntyä. Globaali kommunikaatio, vaikkakin hidas tuli mahdolliseksi. Toinen tekninen globalisaatio (1850) koski kuljetuskustannusten radikaalia halpenemista (höyrylaivat ja junat). Globaalit tiedonsiirtovälineet (lennätin) olivat kapasiteetiltaan pieniä, mutta ensimmäisen kerran tietoa pystyttiin välittämään suurimmalla mahdollisella nopeudella, valon nopeudella, eli lyhyt sanoma muutamassa minuutissa maapallon toiselta puolelta sen toiselle puolelle.
Seuraava muutos (1920) koski lokaalia tasoa, tiedon siirron helpottumista (puhelin) ja kuljetusten paikallista tasoa (autot). Kolmas globalisaatio (2000) koski tiedon siirron, käsittelyn ja tallenuksen radikaalia halpenemista ja muuttumista liikkuvaksi ja joka paikkaa ulottuvaksi sekä matkustamisen globalisoitumista (suihkukone jo 1960- luvulta).
Laajemmat viestinsiirtokanavat ovat mahdollistaneet toimintojen hajauttamisen globaaliksi, esimerkiksi Swissairin siirtää yhtiön taustatoiminnot (kirjapito, sihteerit ym.) Intiaan. Tai tietokoneohjelmien teko jatkuvana 24 tunnin prosessina kolmella 8 tunnin aikavyöhykkeillä ja siirto seuraavalle aikavyöhykkeelle viestintäsatelliittien ja valokaapeliden kautta.
Globaalin kommunikaation esimerkki ihmistasolla on että jo vuonna 1969 Atlantin ylitti 6 miljoona lentomatkustajaa, viisi kertaa enemmän kuin parhaimpanakaan laivamatkavuonna.
Mielenkiintoinen globalisaation historian tausta on myös Quincy Wrightin havainto siitä, että kauppa ja teknologia ennakoi organisatorista ja lakiin perustuvaa kehitystä. Meillä on selvät havainnot globaalista kaupasta ja globaalista informaatiotekniikasta. Ne ennakoisivat Wrightin mukaan globaaleja organisaatioita ja globaalia lainsäädäntöä. Myös Wrightin havainto tiedonkäsittelyn muutoksesta seuraavan suuremman organisaatiotason edellytyksenä on globalisaation kannalta mielenkiintoinen. Meillä on kirjapainotaidon jälkeen syntynyt radikaalisti uusi tietotekniikka: globaali elektroninen, tietokoneperusteinen ja integroitu tiedon käsittely, välittäminen ja tallennus."
Linkki koko kirjoitukseen:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Globalisaatio
Internet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Internet