Aamu-Usva kirjoitti:Minä en ole koskaan lapsilleni sanonut, että Harry Potteria ei saisi lukea, mutta kukaan lapsista ei ole niistä yhtään kiinnostunut. Enkä todellakaan itse jaksaisi lukea mitään tuollaista.
Huomenna ajattelin muuten mennä kirjamessuille täällä Turussa. Aikooko joku muu tulla?
Lapset tuppaavat olemaan kiinnostuneita asioista, joita toiset lapset tekevät. Potterit ovat lasten keskuudessa todella suosittuja. Varmasti Suomessakin suuri osa lapsista
on ko. kirjoihin ja niistä tehtyihin elokuviin tutustunut.
Olen omille lapsilleni selittänyt, että miksi ei kannata lukea Potter-kirjoja tai katsoa Potter-elokuvia. Lapset ymmärtävät hyvin, kun heille selittää, että kirjoissa on
pahoja asioita, joiden kanssa taivaan Isä ei halua meidän olevan missään tekemisissä. Ihan samalla tavalla olen selittänyt, että ei kannata leikkiä viinan, rahapelien tai
huumeidenkaan kanssa. Lapset ymmärtävät hyvin kun heille jaksaa juurta jaksain asioita selittää. Sama juttu esim. Halloweenin vieton kanssa. Olen selittänyt lapsille, että
kyse on vanhasta pakanallisesta juhlasta, josta halutaan tehdä harmitonta ja sallittua. Mitä mieltä on olla mukana juhlissa joissa pukeudutaan haamuiksi, luurangoiksi, vampyyreiksi
tai vastaaviksi? Mitä järkeä on juhlia kuolemaa ja pelottavia asioita?
Loppujen loppuksi lapset kuitenkin tekevät aikuistuttuaan (ja aiemminkin) omat valintansa ja valitettavasti usein tulee tehtyä vääriä valintoja. Jos vanhemmat kieltävät
asioita, jaksamatta selittää miksi joku asia on kielletty, niin kyllähän se houkuttaa kokeilemaan. Koitan sen vuoksi aina selittää juurta jaksain (maalaisjärki mukana, jonka Jumala on meille
antanut) lapsille, että miksi joku asia on kiellettyä. Hyvin tuntuvat ymmärtävän eikä ole tarvinnut riidellä ko. asioista. Aikuisena saattaa joku tällainen selitys muistua sitten
mieleen ja asia avautua vielä paremmin.
Kyllähän noituudella leikkiminen on kaikkea muuta kuin harmitonta. Kuten muillakin asioilla leikkiminen, joilla avataan portteja henkimaailmaan. Ei tätä asiaa mielestäni kannata vähätellä.
Kyse ei todellakaan ole vain harmittomista "satukirjoista". Tuntuu että liian helposti sallitaan lasten tehdä asioita, jotta eivät jäisi ns. ulkopuolisiksi. Onneksi omat lapset alkavat olla
jo niin isoja, että ymmärtävät jo aika hyvin, että mikä on sallittua ja mikä ei.
Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä. (Rm.12:2)
Päivittäinen rukousaihe on, että Jumala antaisi viisautta ja kärsivällisyyttä ja rakkautta kasvattaa lapsia Hänen tahtomallaan tavalla.
Vaikeaa on lasten kasvattaminen täällä maailmassa, jossa oman edun tavoittelu, röyhkeys, ilkeys, itsensä kehuminen ja kaikenlainen sääntöjen rikkominen on entistä
sallitumpaa ja jopa ihailtua. Onneksi saa tässäkin asiassa turvata Jeesukseen.
Rakas taivaallinen Isä, tapahtukoon kaikessa, aina, Sinun tahtosi. Jeesuksen nimessä.