Sielun kuolemattomuudesta

[Juha]

Jumala tuhosi Sodoman ja Gomorran tulella, polttamalla kaupungit poroksi (1 Moos. 19:24-29; 2 Piet. 2:6). Kaupunkien raunioista nousi savu kuin uunista. Ne kärsivät ikuisen tulen rangaistusta (Juud. 7). Silti ne eivät nyt pala, vaan niiden tuho on peruuttamaton.

Olen tämän aiheen ympärillä nähnyt ennenkin tämän argumentin. Mielestäni se olisi hyvä käsitellä.

Mitä mieltä olet Petri (tai kuka tahansa muu) tuosta perustelusta?

[RNH]

Jumala tuhosi Sodoman ja Gomorran tulella, polttamalla kaupungit poroksi (1 Moos. 19:24-29; 2 Piet. 2:6). Kaupunkien raunioista nousi savu kuin uunista. Ne kärsivät ikuisen tulen rangaistusta (Juud. 7). Silti ne eivät nyt pala, vaan niiden tuho on peruuttamaton.

Olen tämän aiheen ympärillä nähnyt ennenkin tämän argumentin. Mielestäni se olisi hyvä käsitellä.

Mitä mieltä olet Petri (tai kuka tahansa muu) tuosta perustelusta?

Muakin kovasti kiinnostaa tämä.
En ole enään moneen vuoteen ollut lainkaan varma siitä että
helvetin tuli olisi kirjaimellisesti ikuinen.

[PetriFB]

Kun olin aikoinaan rikkinäinen ja taakoitettu, en kaivannut saarnaa helvetistä, jossa Jumala laittaa ihmisen kärsimään ja piinaa luomuksiaan iänikuisesti... tarvitsin RAKKAUTTA... ja sitä rakkautta moni ihminen kaipaa, ei sitä... että valmiiseen pahaan oloon tullaan lisäämään lastia lastin päälle, taakkaa taakan päälle.

Jeesuksessa ilmenee, Jumalan rakkaus. Hän nostaa kärsineet jaloilleen, eikä sammuta suitsevaa kynttilän sydäntä.
Kun taakoitetut ja kärsivät ihmiset tulivat evankeliumeissa Jeesuksen luokse, ja uskoivat Jeesukseen vapahtajana... ihmiset saivat vapautuksen orjuuden ikeen alta todelliseen vapauteen... Jeesus tuli heidän luoksensa täynnä armoa, oikeudenmukaisuutta ja hyvyyttä.

Matt 9:
39 Mutta Jeesus sanoi: "Älkää häntä kieltäkö; sillä ei kukaan, joka tekee voimallisen teon minun nimeeni, voi kohta sen jälkeen puhua minusta pahaa.
40 Sillä joka ei ole meitä vastaan, se on meidän puolellamme.
41 ¶ Sillä joka antaa teille juodaksenne maljallisen vettä siinä nimessä, että te olette Kristuksen omia, totisesti minä sanon teille: se ei jää palkkaansa vaille.
42 Ja joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat, sen olisi parempi, että myllynkivi olisi pantu hänen kaulaansa ja hänet olisi heitetty mereen.
43 Ja jos sinun kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki. Parempi on sinulle, että käsipuolena menet elämään sisälle, kuin että, molemmat kädet tallella, joudut helvettiin, sammumattomaan tuleen.
44
45 Ja jos sinun jalkasi viettelee sinua, hakkaa se poikki. Parempi on sinulle, että jalkapuolena menet elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat jalat tallella, heitetään helvettiin.
46
47 Ja jos sinun silmäsi viettelee sinua, heitä se pois. Parempi on sinulle, että silmäpuolena menet sisälle Jumalan valtakuntaan, kuin että sinut, molemmat silmät tallella, heitetään helvettiin,
48 jossa heidän matonsa ei kuole eikä tuli sammu.

Jeesus ei pelotellut iankaikkisella kadotuksella eikä puhunut väärin, sillä iankaikkisen kadotuksen kertominen on eräs osanen kokonaisesta Jumalan rakkauden evankeliumista, johon kuuluu myös Jeesuksen sovitustyö ja Häneen uskomisen kautta (parannus - katumus ja mielenmuutos ja usko Jeesukseen) syntien anteeksiantamus sekä osallisuus iankaikkiseen elämään.

Tottakai mielenmuutos tulee tehdä, jos elää lähimmäisiä kohtaan vääryyttä harjoittaen, tulee elää rauhasta käsin.
Kadotus ja ero Jumalasta on myös tässä maanpäällisessä vaelluksessa oleva tila, Jumalan valtakunta on sisäistä elämää ennenkaikkea.

ja huomaa että opetus jatkuu loppuun asti...
"49 "Jokainen tullaan suolaamaan tulella.
50 Suola on tarpeellista. Mutta jos se menettää suolaisuutensa, millä te sen suolaatte? Olkoon teissä suola itsessänne ja eläkää sovussa toinen toisenne kanssa." "

Huomioi että,
Kukaanhan ei todellisesti esim. ala hakata poikki kättänsä, vaan ymmärtää vertauksena tuon kohdan.
Ruumiillisestihan käden poikki hakkaaminen ei auta, jos sisin tarvitsee parannusta.

Jännä juttu, että jätit pois jakeen edeltä, jossa kerrotaan eräästä miehestä joka teki voimateon Jeesuksen nimessä, vaikka ei kuulunut heihin. Eli teki hyvää lähimmäisille, käyttäen Jeesuksen nimen arvovaltaa.

"38 Johannes sanoi hänelle: "Opettaja, me näimme erään miehen ajavan pahoja henkiä ulos sinun nimessäsi. Me yritimme estää häntä, koska hän ei kuulu meihin."
39 Mutta Jeesus vastasi: "Älkää estäkö häntä. Eihän yksikään, joka tekee voimateon minun nimessäni, voi heti perään puhua minusta pahaa.
40 Joka ei ole meitä vastaan, on meidän puolellamme. "

Jeesus sanoi sen minkä sanoi ja Hän nimenomaan puhui sammumattomasta (iankaikkisesta) tulesta. Jeesuksen sanojen mukaan kadotus on iankaikkinen, eikä Hän valehdellut puhuessaan sammumattomasta tulesta, kadotuksesta. Tämä osa Jeesuksen sanoista ei muutu mihinkään, vaikka siihen lisättäisiin luvusta sen edestä tai sen jälkeen jakeita. Iankaikkinen kadotus on osa Jumalan rakkauden evankeliumia.

Jos synnin palkka ei olisi iankaikkinen kuolema, niin silloin ei voisi syntyä pelastavaa synnintuntoa, mutta koska synnin palkka on iankaikkinen ero Jumalasta, niin Jumalan säätämyksestä se synnyttää synnintunnon ja avaa oven Jumalan armoon ja pelastukseen. Ilman synnintuntoa ei ole tarvetta pelastukseen. Jos sanomme vain ihmisten tarvitsevan pelastusta, mutta emme kerro miksi ja mistä he tarvitsevat pelastusta, niin silloin emme julista koko Raamatun evankeliumia. Jumala rakastaa ihmisiä ja haluaa pelastaa ihmisen synnin ja saatanan orjuudesta, koska he ovat matkalla iankaikkiseen kadotukseen ja tarvitsevat siksi pelastuksen ja syntien anteeksiantamuksen uskon kautta Herraan Jeesukseen.

[PetriFB]

Jumala tuhosi Sodoman ja Gomorran tulella, polttamalla kaupungit poroksi (1 Moos. 19:24-29; 2 Piet. 2:6). Kaupunkien raunioista nousi savu kuin uunista. Ne kärsivät ikuisen tulen rangaistusta (Juud. 7). Silti ne eivät nyt pala, vaan niiden tuho on peruuttamaton.

Olen tämän aiheen ympärillä nähnyt ennenkin tämän argumentin. Mielestäni se olisi hyvä käsitellä.

Mitä mieltä olet Petri (tai kuka tahansa muu) tuosta perustelusta?

Mark 9:
43 Ja jos sinun kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki. Parempi on sinulle, että käsipuolena menet elämään sisälle, kuin että, molemmat kädet tallella, joudut helvettiin, sammumattomaan tuleen.
44
45 Ja jos sinun jalkasi viettelee sinua, hakkaa se poikki. Parempi on sinulle, että jalkapuolena menet elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat jalat tallella, heitetään helvettiin.
47 Ja jos sinun silmäsi viettelee sinua, heitä se pois. Parempi on sinulle, että silmäpuolena menet sisälle Jumalan valtakuntaan, kuin että sinut, molemmat silmät tallella, heitetään helvettiin (geenna),
48 jossa heidän matonsa ei kuole eikä tuli sammu.

Jae 44 puuttuu 33/38 käännöksestä, mutta esim. King James version 1611 kääntää jakeen 44 Bysantin tekstin mukaisesti: Where their worm dieth not, and the fire is not quenched (Missä heidän matonsa ei kuole ja eikä tuli sammu).
Messias Herra Jeesus opetti helvetistä (kadotus), joka on paikka, jossa tuli ei sammu koskaan, koska on kyse iankaikkisen kadotuksen rangaistuksesta.

Kreikankielen sana geenna (gehenna) tulee hebreankielen sanoista Hinnomin laakso, jossa poltettiin Jerusalemin kaupungin jätteet ja kuolleet eläimet poltettiin. Hinnomin laakso oli myös vertauskuvaa synteihinsä kuolleille jumalattomille ihmisille, jotka joutuvat syntiensä tähden iankaikkiseen kadotukseen. Herra Jeesus käytti sanaa geenna kuvaamaan sitä mitä synneissänsä kuolleille tapahtuu, eli he palavat iankaikkisessa tulessa. Palaminen tulessa tarkoittaa kärsimystä ja tuskaa syntien tähden ja siksi koska he ovat ikuisesti erossa Jumalan rakkaudesta ja armosta. Kadotuksessa oleva tuska ja kärsimys on henkistä tuskaa ja kärsimystä, sillä kadotuksessa jumalattomilla sieluilla ei ole maan päällistä fyysistä ruumista.

Jotkut opettavat, että Jeesus puhui vain vertauksen helvetistä, jolla ei ole todellisuutta. Itse asiassa Herra Jeesus puhui vertauksena sen millainen on synteihinsä kuolleiden osa ja tuleva todellisuus. Vertaus ei ollut vain vertaus ilman todellisuutta, vaan vertaus joka kertoi todellisuudesta ja siitä mitä tulee tapahtumaan.

Monet sanovat helvetin tulen sammuneen, kun Jerusalemin kaupungin kaatopaikan tuli sammui. Tällä perusteella he eivät usko iankaikkiseen kadotukseen. Herra Jeesus sanoi Mark 9:48 ettei kadotuksen tuli sammu ikinä. Samoin Herra Jeesus sanoi Matt 3:12 ja Luuk 3:17, että Hän puhdistaa puimatanterensa ja kokoaa nisunsa (vehnä) aittaan, mutta ruumenet (akanat) hän polttaa sammumattomassa tulessa. Herra Jeesus ei valehdellut, sillä Gehennan sammumaton tuli tarkoittaa sitä, että sammumaton tuli on vertauskuvaa iankaikkisesta kadotuksen rangaistuksesta.

Koska Jerusalemissa Hinnomin laaksossa ei pala enää sammumaton tuli, niin se todistaa sen että kyseessä on vertauskuvallinen opetus todellisesta iankaikkisesta rangaistuksesta kadotuksessa.

Juud 1:7 samoin kuin Sodoma ja Gomorra ja niiden ympärillä olevat kaupungit, jotka samalla tavalla kuin nekin harjoittivat haureutta ja eksyivät luonnottomiin lihanhimoihin, ovat varoittavana esimerkkinä, kärsiessään iankaikkisen tulen rangaistusta.

Sodomassa ja Gomorrassa ei pala enää tuli, joka todistaa sen, että kyseessä oli todellinen opetus iankaikkisen kadotuksen rangaistuksesta, joka alkaa viimeisen tuomion jälkeen, jossa jokainen jumalaton tuomitaan tekojensa mukaan iankaikkisen kadotuksen rangaistukseen. Koska tuli ei enää pala ja Raamattu sanoo heidän kärsivän iankaikkisen tulen rangaistusta, niin se tarkoittaa kadotuksen olevan iankaikkinen rangaistus, sillä jumalattomat sielut joutuvat kärsimään syntiensä tähden iankaikkisen kadotuksen rangaistusta.

Matt 25:
41 Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: ‘Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä.
42 Sillä minun oli nälkä, ja te ette antaneet minulle syödä; minun oli jano, ja te ette antaneet minulle juoda;
43 minä olin outo, ja te ette ottaneet minua huoneeseenne; minä olin alaston, ja te ette vaatettaneet minua; sairaana ja vankeudessa, ja te ette käyneet minua katsomassa.’
44 Silloin hekin vastaavat sanoen: ‘Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä tai janoisena tai outona tai alastonna tai sairaana tai vankeudessa, emmekä sinua palvelleet?’
45 Silloin hän vastaa heille ja sanoo: ‘Totisesti minä sanon teille: kaiken, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle’.
46 Ja nämä menevät pois iankaikkiseen (aionios) rangaistukseen (kolasis), mutta vanhurskaat iankaikkiseen (aionios) elämään."
Herra Jeesus sanoi, että vasemmalla puolella olevat (jumalattomat) joutuvat iankaikkiseen tuleen (iankaikkinen kadotus), eli paikkaan, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä. Sitten Jeesus sanoi, että osa ihmisistä (jumalattomat) menee iankaikkiseen rangaistukseen (kadotus - iankaikkinen tuli) ja osa ihmisistä (uskoivat Raamatun Jumalaan) menee iankaikkiseen elämään.

Raamattu käyttää sanaa aionios kun se puhuu iankaikkisesta elämästä ja iankaikkisesta rangaistuksesta (kadotus). Jos iankaikkinen kadotus ei olisi iankaikkinen ja jumalattoman sielu lakkaisi olemasta, eikä joutuisi olemaan kadotuksessa iankaikkisesti, niin silloin Matt 25:46 pitäisi olla toinen sana jos iankaikkinen tuli ja rangaistus ei olisi iankaikkinen ja sielu lakkaisi olemasta. Mutta koska iankaikkinen tuli (kadotus) ja rangaistus on iankaikkinen, niin siksi Matt 25:46 käyttää iankaikkisen rangaistuksen kohdalla samaa sanaa kuin iankaikkisen elämän, koska on kyse siitä että iankaikkinen elämä ei lopu koskaan, eikä iankaikkinen rangaistus iankaikkisessa tulessa lopu koskaan. Tämä kohta jo yksistään (monien muiden kohtien kanssa) todistaa ettei jumalattoman sielu kuole koskaan, eli lakkaa olemasta, vaan joutuu kärsimään iankaikkisesti kadotuksessa.

2 Kor 4:18 meille, jotka emme katso näkyväisiä, vaan näkymättömiä; sillä näkyväiset ovat ajallisia (proskairos), mutta näkymättömät iankaikkisia (aionios).

Raamatusta tulee esille myös selkeästi ajallisen ja iankaikkisen ero, sillä ajallinen päättyy joskus, mutta iankaikkisuus ei pääty koskaan. Jos Matt 25:46 olisi kyse rangaistuksesta, joka päättyisi sielun olemassaolon lakkaamiseen, niin Raamatussa pitäisi lukea ajallinen rangaistus, koska silloin kun sielu lakkaisi olemasta, niin ei olisi kyse enää iankaikkisesta rangaistuksesta, koska sielu joka lakkaisi olemasta saisi helpotuksen, eikä joutuisi kärsimään iankaikkisesti. Raamattu nimenomaan opettaa kadotuksen olevan iankaikkinen kärsimyksen paikka ja se on jokaisen jumalattoman sielun osa iankaikkisesti oman valintansa tähden.

[toni t]

Juud.1:7 samoin kuin Sodoma ja Gomorra ja niiden ympärillä olevat kaupungit, jotka samalla tavalla kuin nekin harjoittivat haureutta ja eksyivät luonnottomiin lihanhimoihin, ovat varoittavana esimerkkinä, kärsiessään iankaikkisen tulen rangaistusta.

Raamattu on yksi suuri kokonaisuus jossa ei ole todellisuudessa mitään ristiriitoja. Raamatun kokonaisilmoitus ja se ettei Sodomassa ja Gomorassa enään pala tuli todistaa nimenomaan sen ettei Juudan kirjan iankaikkinen tuli viittaa siihen tuleen joka tuhosi Sodoman ja Gomorran vaan siihen tuleen jossa Sodomalaiset ja Gomorralaiset nyt kärsivät rangaistustaan. Juuda 1:7 ei voi tarkoittaa iankaikkisella tulella tulta jonka kautta Jumala tuhosi Sodoman ja Gomorran koska se tuli ei todistetusti ollut iankaikkinen vaan on sammunut jo tuhansia vuosia sitten. Sen sijaan Raamattu opettaa selkeästi että jumalattomasti elävät jotka eivät halua tehdä parannusta joutuvat kärsimään kuoleman jälkeen iankaikkisen tulen rangaistusta.

Luuk.16:22 Niin tapahtui, että köyhä kuoli, ja enkelit veivät hänet Aabrahamin helmaan. Ja rikaskin kuoli, ja hänet haudattiin.
16:23 Ja kun hän nosti silmänsä tuonelassa, vaivoissa ollessaan, näki hän kaukana Aabrahamin ja Lasaruksen hänen helmassaan.
16:24 Ja hän huusi sanoen: 'Isä Aabraham, armahda minua ja lähetä Lasarus kastamaan sormensa pää veteen ja jäähdyttämään minun kieltäni, sillä minulla on kova tuska tässä liekissä!'

Jeesuksen mukaan kuoleman jälkeen jumalattomasti eläneet joutuvat kokemaan tuskaa "liekissä". Tämä liekki on sitä iankaikkista tulta jonka rangaistusta jumalaton ihminen joutuu aina kärsimään ja jonka tuli ei koskaan sammu. Luuk.16 kertomus Lasaruksesta ja rikkaasta miehestä on tosiasia miten ihmiselle käy kuoleman jälkeen. Jeesus ei sano sen olevan vain vertaus eikä selitä sitä koska se on tosiasia siitä miten ihmiselle käy kuoleman jälkeen. Ja vaikka se olisikin vertaus niin sen tulisi kuitenkin kertoa totuus siitä miten ihmiselle käy kuoleman jälkeen sillä Jeesuksen vertaukset eivät koskaan olleet eri linjassa todellisen totuuden kanssa. Vertausten tulee aina olla samassa linjassa todellisen totuuden kanssa. Mikäli vertaus ei ole linjassa todellisen totuuden kanssa mistä se yrittää vertauksen kautta kertoa niin kyseessä ei ole vertaus vaan valhe. Luuk.16:sta on selkeästi tuotu esille se miten jumalattomille ja Jumalan omille käy kuoleman jälkeen. Se että Luuk.16 sisältyy opetusta siitä millainen sydämen asenne vie kärsimyksen puolelle ei mitenkään kumoa sitä että luuk.16 opettaa myös siitä millaista tuolla kärsimyksessä johon väärä sydämen asenne johti on.

Luuk.16 kertoo tuonelasta joka on ensimmäinen paikka johon kuoleman jälkeen joudutaan ja jo siellä jumalaton kärsii tuskaa liekissä. Viimeisen tuomion jälkeen jokainen jonka nimi ei lue elämän kirjassa heitetään tuli järveen (helvettiin) jossa kärsitään vaivaa aina ja iankaikkisesti liekissä jonka tuli ei koskaan sammu (Mark.9:44,46,48).

Ilm.20:7 Ja kun ne tuhat vuotta ovat loppuun kuluneet, päästetään saatana vankeudestaan,
20:8 ja hän lähtee villitsemään maan neljällä kulmalla olevia kansoja, Googia ja Maagogia, kootakseen heidät sotaan, ja niiden luku on kuin meren hiekka.
20:9 Ja he nousevat yli maan avaruuden ja piirittävät pyhien leirin ja sen rakastetun kaupungin. Mutta tuli lankeaa taivaasta ja kuluttaa heidät.
20:10 Ja perkele, heidän villitsijänsä, heitetään tuli- ja tulikivijärveen, jossa myös peto ja väärä profeetta ovat, ja heitä vaivataan yöt päivät, aina ja iankaikkisesti.

Ilmestyskirjan luku 20 on samassa linjassa Juudaksen kirjan 1:7 iankaikkisen tulen kanssa. Jumala tuhoaa saatanan ja hänen joukkonsa taivaasta lähtevällä tulella tämän maan päällä samoin kuin Jumala tuhosi taivaasta tulleella tulella Sodoman ja Gomorran tämän maan päällä. Tämä taivaasta lähtenyt tuli joka tuhosi saatanan ja hänen joukkonsa tämän maan päällä ei ole kuitenkaan se tuli jossa he kärsivät iankaikkisen tulen rangaistusta. Raamattu ilmoittaa että sen jälkeen kun taivaasta tullut tuli on tuhonnut saatanan ja hänen joukkonsa tämän maan päällä heidät heitetään tuli järveen (helvettiin) jossa heillä on tuska aina ja iankaikkisesti. Eli se tuli joka heidät tuhosi tämän maan päällä ei ole heidän iankaikkisen tulen rangaistuksensa vaan se tuli jossa he kärsivät iankaikkisesti tuskaa sen jälkeen kun heidät on ensin tämän maan päällä tuhottu. Juud 1:7 on samassa linjassa tämän ilmestyskirjan 20:7-10 kanssa.

Mielestäni on selvää että oppi siitä ettei jumalaton joudu kuolemansa jälkeen kokemaan rangaistusta vaan että hän nukkuisi vain ikiuneen on tuhoisaa evankeliumin kannalta. Sillä uskon että suurin osa jumalattomista nimenomaan laittaa toivonsa siihen ettei kuoleman jälkeen ole enään rangaistusta vaan he vain nukkuvat ikiuneen -> häviävät tyhjiin. Monet rikolliset jotka tekevät itsemurhan eivät kestä ajatusta rangaistuksesta tämän maan päällä ja yrittävät siksi paeta rangaistustaan tekemällä itsemurhan. He laittavat tällöin toivonsa siihen että kuolema on pakokeino rangaistukselta jota he joutuisivat tekojensa vuoksi kärsimään. Mikäli kuoleman jälkeen jumalattomat häviäisivät vain tyhjiin niin kuolema todellakin olisi pakokeino väärien tekojen rangaistukselta.

Miten oikeudenmukainen Jumala voisi sallia tällaisen "livistyksen" siitä vastuusta joka jokaisella ihmisellä on tekojensa suhteen? Ei mitenkään ja siksi Raamattu ei opeta että kuoleman jälkeen jumalattomat vain häviäisivät tyhjiin vaan Raamattu opettaa selkeästi että kuoleman jälkeen jokainen joutuu tekemään tiliä teoistaan Jumalalle ja Jumala on säätänyt rangaistukset joita kärsitään iankaikkisesti Jumalan valmistamassa vankilassa joka on helvetti. Tästä vankilasta kukaan roisto ei voi livistää karkuun vaan siellä jokainen pahantekijä joutuu vastaamaan oikeudenmukaisesti tekojensa seurauksista.

Jeesus kertoo myös siitä kuinka toisilla jumalattomilla on helpompaa tuomio päivänä kuin toisilla (Luuk.10:12-14). Tämä viittaa mielestäni siihen että iankaikkisen tulen rangaistuksessakin on eri tasoja - eli kaikki jumalattomina kuolleet eivät kärsi yhtä kovaa tuskaa helvetissä. Esim, ei kaikki varmasti joudu siellä kärsimään niin kuin hitler vaan jokainen tekojensa mukaan. Se ettei kaikki kärsi yhtä kovaa tuskaa helvetissä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa että jokainen siellä kuitenkin kärsii tuskaa aina ja iankaikkisesti. Se kannattaa myös muistaa että kaikkitietävä ja kaikkivaltias Jumala määrittää ja säätää sen miksi ja miten jokainen helvettiin joutunut joutuu kärsimään joten siitä voimme olla varmoja että kukaan ei sinne joudu epäoikeudenmukaisesti.

[PetriFB]

Juud.1:7 samoin kuin Sodoma ja Gomorra ja niiden ympärillä olevat kaupungit, jotka samalla tavalla kuin nekin harjoittivat haureutta ja eksyivät luonnottomiin lihanhimoihin, ovat varoittavana esimerkkinä, kärsiessään iankaikkisen tulen rangaistusta.

Raamattu on yksi suuri kokonaisuus jossa ei ole todellisuudessa mitään ristiriitoja. Raamatun kokonaisilmoitus ja se ettei Sodomassa ja Gomorassa enään pala tuli todistaa nimenomaan sen ettei Juudan kirjan iankaikkinen tuli viittaa siihen tuleen joka tuhosi Sodoman ja Gomorran vaan siihen tuleen jossa Sodomalaiset ja Gomorralaiset nyt kärsivät rangaistustaan. Juuda 1:7 ei voi tarkoittaa iankaikkisella tulella tulta jonka kautta Jumala tuhosi Sodoman ja Gomorran koska se tuli ei todistetusti ollut iankaikkinen vaan on sammunut jo tuhansia vuosia sitten. Sen sijaan Raamattu opettaa selkeästi että jumalattomasti elävät jotka eivät halua tehdä parannusta joutuvat kärsimään kuoleman jälkeen iankaikkisen tulen rangaistusta.

Luuk.16:22 Niin tapahtui, että köyhä kuoli, ja enkelit veivät hänet Aabrahamin helmaan. Ja rikaskin kuoli, ja hänet haudattiin.
16:23 Ja kun hän nosti silmänsä tuonelassa, vaivoissa ollessaan, näki hän kaukana Aabrahamin ja Lasaruksen hänen helmassaan.
16:24 Ja hän huusi sanoen: 'Isä Aabraham, armahda minua ja lähetä Lasarus kastamaan sormensa pää veteen ja jäähdyttämään minun kieltäni, sillä minulla on kova tuska tässä liekissä!'

Jeesuksen mukaan kuoleman jälkeen jumalattomasti eläneet joutuvat kokemaan tuskaa "liekissä". Tämä liekki on sitä iankaikkista tulta jonka rangaistusta jumalaton ihminen joutuu aina kärsimään ja jonka tuli ei koskaan sammu. Luuk.16 kertomus Lasaruksesta ja rikkaasta miehestä on tosiasia miten ihmiselle käy kuoleman jälkeen. Jeesus ei sano sen olevan vain vertaus eikä selitä sitä koska se on tosiasia siitä miten ihmiselle käy kuoleman jälkeen. Ja vaikka se olisikin vertaus niin sen tulisi kuitenkin kertoa totuus siitä miten ihmiselle käy kuoleman jälkeen sillä Jeesuksen vertaukset eivät koskaan olleet eri linjassa todellisen totuuden kanssa. Vertausten tulee aina olla samassa linjassa todellisen totuuden kanssa. Mikäli vertaus ei ole linjassa todellisen totuuden kanssa mistä se yrittää vertauksen kautta kertoa niin kyseessä ei ole vertaus vaan valhe. Luuk.16:sta on selkeästi tuotu esille se miten jumalattomille ja Jumalan omille käy kuoleman jälkeen. Se että Luuk.16 sisältyy opetusta siitä millainen sydämen asenne vie kärsimyksen puolelle ei mitenkään kumoa sitä että luuk.16 opettaa myös siitä millaista tuolla kärsimyksessä johon väärä sydämen asenne johti on.

Luuk.16 kertoo tuonelasta joka on ensimmäinen paikka johon kuoleman jälkeen joudutaan ja jo siellä jumalaton kärsii tuskaa liekissä. Viimeisen tuomion jälkeen jokainen jonka nimi ei lue elämän kirjassa heitetään tuli järveen (helvettiin) jossa kärsitään vaivaa aina ja iankaikkisesti liekissä jonka tuli ei koskaan sammu (Mark.9:44,46,48).

Ilm.20:7 Ja kun ne tuhat vuotta ovat loppuun kuluneet, päästetään saatana vankeudestaan,
20:8 ja hän lähtee villitsemään maan neljällä kulmalla olevia kansoja, Googia ja Maagogia, kootakseen heidät sotaan, ja niiden luku on kuin meren hiekka.
20:9 Ja he nousevat yli maan avaruuden ja piirittävät pyhien leirin ja sen rakastetun kaupungin. Mutta tuli lankeaa taivaasta ja kuluttaa heidät.
20:10 Ja perkele, heidän villitsijänsä, heitetään tuli- ja tulikivijärveen, jossa myös peto ja väärä profeetta ovat, ja heitä vaivataan yöt päivät, aina ja iankaikkisesti.

Ilmestyskirjan luku 20 on samassa linjassa Juudaksen kirjan 1:7 iankaikkisen tulen kanssa. Jumala tuhoaa saatanan ja hänen joukkonsa taivaasta lähtevällä tulella tämän maan päällä samoin kuin Jumala tuhosi taivaasta tulleella tulella Sodoman ja Gomorran tämän maan päällä. Tämä taivaasta lähtenyt tuli joka tuhosi saatanan ja hänen joukkonsa tämän maan päällä ei ole kuitenkaan se tuli jossa he kärsivät iankaikkisen tulen rangaistusta. Raamattu ilmoittaa että sen jälkeen kun taivaasta tullut tuli on tuhonnut saatanan ja hänen joukkonsa tämän maan päällä heidät heitetään tuli järveen (helvettiin) jossa heillä on tuska aina ja iankaikkisesti. Eli se tuli joka heidät tuhosi tämän maan päällä ei ole heidän iankaikkisen tulen rangaistuksensa vaan se tuli jossa he kärsivät iankaikkisesti tuskaa sen jälkeen kun heidät on ensin tämän maan päällä tuhottu. Juud 1:7 on samassa linjassa tämän ilmestyskirjan 20:7-10 kanssa.

Mielestäni on selvää että oppi siitä ettei jumalaton joudu kuolemansa jälkeen kokemaan rangaistusta vaan että hän nukkuisi vain ikiuneen on tuhoisaa evankeliumin kannalta. Sillä uskon että suurin osa jumalattomista nimenomaan laittaa toivonsa siihen ettei kuoleman jälkeen ole enään rangaistusta vaan he vain nukkuvat ikiuneen -> häviävät tyhjiin. Monet rikolliset jotka tekevät itsemurhan eivät kestä ajatusta rangaistuksesta tämän maan päällä ja yrittävät siksi paeta rangaistustaan tekemällä itsemurhan. He laittavat tällöin toivonsa siihen että kuolema on pakokeino rangaistukselta jota he joutuisivat tekojensa vuoksi kärsimään. Mikäli kuoleman jälkeen jumalattomat häviäisivät vain tyhjiin niin kuolema todellakin olisi pakokeino väärien tekojen rangaistukselta.

Miten oikeudenmukainen Jumala voisi sallia tällaisen "livistyksen" siitä vastuusta joka jokaisella ihmisellä on tekojensa suhteen? Ei mitenkään ja siksi Raamattu ei opeta että kuoleman jälkeen jumalattomat vain häviäisivät tyhjiin vaan Raamattu opettaa selkeästi että kuoleman jälkeen jokainen joutuu tekemään tiliä teoistaan Jumalalle ja Jumala on säätänyt rangaistukset joita kärsitään iankaikkisesti Jumalan valmistamassa vankilassa joka on helvetti. Tästä vankilasta kukaan roisto ei voi livistää karkuun vaan siellä jokainen pahantekijä joutuu vastaamaan oikeudenmukaisesti tekojensa seurauksista.

Jeesus kertoo myös siitä kuinka toisilla jumalattomilla on helpompaa tuomio päivänä kuin toisilla (Luuk.10:12-14). Tämä viittaa mielestäni siihen että iankaikkisen tulen rangaistuksessakin on eri tasoja - eli kaikki jumalattomina kuolleet eivät kärsi yhtä kovaa tuskaa helvetissä. Esim, ei kaikki varmasti joudu siellä kärsimään niin kuin hitler vaan jokainen tekojensa mukaan. Se ettei kaikki kärsi yhtä kovaa tuskaa helvetissä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa että jokainen siellä kuitenkin kärsii tuskaa aina ja iankaikkisesti. Se kannattaa myös muistaa että kaikkitietävä ja kaikkivaltias Jumala määrittää ja säätää sen miksi ja miten jokainen helvettiin joutunut joutuu kärsimään joten siitä voimme olla varmoja että kukaan ei sinne joudu epäoikeudenmukaisesti.

Amen, Tonin kirjoitukseen.

Juud 1:7 samoin kuin Sodoma ja Gomorra ja niiden ympärillä olevat kaupungit, jotka samalla tavalla kuin nekin harjoittivat haureutta ja eksyivät luonnottomiin lihanhimoihin, ovat varoittavana esimerkkinä, kärsiessään iankaikkisen tulen rangaistusta.

Sodomassa ja Gomorrassa ei pala enää tuli, joka todistaa sen, että kyseessä oli todellinen opetus iankaikkisen kadotuksen rangaistuksesta, joka alkaa viimeisen tuomion jälkeen, jossa jokainen jumalaton tuomitaan tekojensa mukaan iankaikkisen kadotuksen rangaistukseen. Juudaan kirja 1:7 todistaa sen, että iankaikkinen kadotus on iankaikkisen kärsimyksen paikka ja jos jumalattoman ihmisen sielu lakkaisi olemasta ja kadotus ei olisi iankaikkinen, niin silloin jumalattoman sielu saisi helpotuksen kun olemassaolon lakkaamisessa hän lakkaisi kärsimästä.

Mutta koska Raamattu nimenomaan puhuu kärsimyksestä iankaikkisessa tulessa (kadotus), niin se todistaa kadotuksen olevan iankaikkinen kärsimyksen paikka, eikä se silloin voi milloinkaan päättyä eikä kyse voi olla sellaisesta iankaikkisesta rangaistuksesta, joka päättyisi sielun olemassaolon lakkaamiseen ja olisi sillä tavalla peruuttamaton ja iankaikkinen, sillä Raamattu opettaa iankaikkisesta kärsimyksestä kadotuksessa. Raamatun opetuksen mukaan jumalattoman sielu joutuu oman valintansa (tekemiensä syntien ja epäuskon) tähden kärsimään iankaikkisen kadotuksen rangaistusta. Iankaikkinen kärsimys todistaa kadotuksen olevan iankaikkinen ja sen ettei jumalattoman sielu lakkaa olemasta, vaan kärsii iankaikkisest kadotuksessa.

[RNH]

Hyviä perusteluja tullut... kiitos niistä! Kyllä alunperinkin uskoin että kadotus on ikuinen ja ero Jumalasta on todellakin ikuinen.
Nimenomaan se sammumaton tuli on saanut minut epäilemään, että ovatko jumalattomat siellä kärsimässä kirjaimellisesti tulessa.
Ja että kestääkö se aika siellä tulessa päättymättömästi.

Paras on uskoa niin että aika helvetin tulessa on ikuinen, kuten se Raamatussa lukee.

On tosi vaarallista uskoa että kukin kärsisi eripituisen rangaistuksen jonka jälkeen kaikki päättyy ja sielu kuolee eikä sen jälkeen ole enään mitään.

Nimenomaan Jumalan rakkaus on se joka ihmisiä vetää parannukseen, ei pelko. Silti ei pidä vähätellä myöskään Hänen oikeudenmukaista tuomiotaan.

Jumalaton voi helposti tuudittautua siihen uskoon että oli rangaistus mikä hyvänsä, ei se iänkaiken kestä, ja jatkaa paremmalla mielellä syntielämää. Uskova, jota lihan himo kiusaa, voi helpommin langeta samasta syystä.

[pekka]

Kiitokset edellä kirjoittaneille.


Tänään tapasin kadulla erään vanhemman naisen joka on aika kiva noin ihmisenä, ainakin päällepäin mutta ei usko Jeesukseen, ja kun siinä sitten juttelimme niin kävi myös sekin selväksi, että tämä nainen ei uskonut kadotukseen, saatikka iankaikkiseen kadotukseen vaan sanoi uskovansa siihen että kun hän kerran kuolee niin kaikki päättyy siihen hänen kohdallaan eikä hän tule mihinkään kadotukseen joutumaan vaikka Raamattu sellaista sanookin.

Hän kuitenkin kuunteli mitä hänelle kerroin mitä Raamattu opettaa muun muassa synnistä, iankaikkisesta kadotuksesta ja iankaikkisesta elämästä... mutta en ole varma oliko hänellä kuulevat korvat. Vaikutti ehkä siltä että hän ei pitänyt kuulemastaan mutta toivotaan kuitenkin parasta tuollekin ihmiselle ja että ei paaduttaisi enempää sydäntään Jumalan edessä.

Jumalan siunausta kaikille. ♥

[uuhi]

Olen lukenut että sanat aion ja aionios ovat samaa sanajuurta, aionios on adjektiivi ja aion substantiivi.
Jakeesta matt. 12:32 löytyy kreikan sana aion ja tuossa jakeessa young's literal translationissa sana aion on käänetty sanalla age , ja v. 1938 käännöksessä sana aion on käännetty sanalla maailmassa tuossa jakeessa. Mielestäni tuo käännös age on parempi kuin käännös maailma tuossa jakeessa matt. 12:32 sanalle aion. Sivuhuomatus: uudesta testamentista löytyy toinenkin sana, joka on käännetty sanalla maailma, kreikan sana kosmos.



And whoever may speak a word against the Son of Man it shall be forgiven to him, but whoever may speak against the Holy Spirit, it shall not be forgiven him, neither in this age, nor in that which is coming



[matt. 12:32 , young's literal translation, lauseessa kreikan sana aion]




Liddel & scott :in greek-english lexicon kääntää sanan aionios seuraavilla tavoilla

αἰώνιος ,
lasting for an age [“αἰών” ], perpetual, eternal [but dist. fr. Ἀΐδιος ]

[kyseinen sanakirja antaa muitakin merkityksiä sanalle aionios, mutta tuossa on sen kirjan ensimmäisenä antamat käännökset].

Young's literal translation kääntää sanan aionios sanalla age-during.

[Mr Kerimäki]

Kyllähän moni keplottelee vaikka millä selityksillä ja yrittää peittää jotain....Ikuinen tuli on ikuinen ja eikä unohdeta matoja.

Minulle tuo sodoma ja gomorra ja niiden kaupunkien konkreeettinen tuho on Raamatussa säädetty kuin vaaaksi kaikille tässä maailmassa ja se tuli palaa siksi aina.

On siis palava esimerkki eli voimassa koko ajan.

Jos Jumala ei säästänyt sodomaa ja gomorraa niin............