Avauksella en suoranaisesti edes tarkoittanut sairaiden paranemista tms, vaan vielä enemmän perusjuttuja, eli ihan arkipäiväistä elämää. Niin monet uskovat elävät tappiomielialan vallassa, kaikkinaisten ongelmien ja maailman asioiden alaspainamina. En sano, etteikö tässä maailmassa olisi ahdistuksia, onhan itse Jeesus meille niitä luvannut. Ja joskus ne vyöryvät meidän valittujenkin päälle sellaisella voimalla, että vahvinkin horjuu. Mutta jotain on pielessä, jos elämä on jatkuvaa itkuvirttä, kun kuitenkin me olemme Voittajan puolella, joka on jo saanut meille voiton!
Mitä tulee ihmeisiin ja tunnustekoihin, niin olen itse huomannut että ne ovat tosiaan vain hedelmää siitä, että elämme päivittäin Jeesuksen voittosaatossa. Ei niihin tarvita mitään ihmeellisiä temppuja, sama usko riittää jonka kautta saamme syntimme anteeksi ja Jumalan suosion Kristuksessa. Mutta usko voi täyttää vaan antautuneen sydämen, joka ei saa täyttymystään maailman asioista ja omista himoista ja huolista. Sitäpaitsi, jos on murhetta maallisista, niin silloinhan on pelkkää viisautta oman itsensä kannalta etsiä ensin Jumalaa ja Hänen valtakuntaansa, sillä Hän on luvannut, että saamme silloin kaiken muunkin minkä tarvitsemme. Ja vastaavasti typeryyttä etsiä ensin kaiken maailman muita asioita, kun tietää että niistä joutuu kuitenkin kaikista kerran luopumaan, eikä mitään jää tilalle jos ei ole turvaa Jumalassa.