Ajallisen rangaistuksen suorittaminen sekä "kiirastuli"

Yleistä keskustelua, aihe on vapaa

Ajallisen rangaistuksen suorittaminen sekä "kiirastuli"

ViestiKirjoittaja todael » 11. Marras 2012 19:01

Tämä teksti nousee keskustelusta joita katolilaisten kanssa käyn kiirastuli-opin sekä aneiden merkityksestä.

KUN KOLIKKO KIRSTUUN KILAHTAA....

Ajallisen rangaistuksen sovittaminen ???

Jokaisen uskovan kohdalla ajallinen rangaistus saadaan anteeksi uskossa Jeesukseen Kristukseen, ja tätä seuraa rikkomuksen vaatiman vastuullisen parannuksen tekeminen - parannuksen teko itsessään ei anna rikkomusta anteeksi vaan usko Jeesukseen.

1Joh. 1:9 Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.

Katolinen kirkko ei omaa [vaikka niin väittäkin] yksinomaista valtaa julistaa sen itsensä määrittelemien aneiden kautta anteeksi antamusta ajallisista rangaistuksista. Kirkon maallinen "aarteisto" ei anna turvaa ihmiselle Jumalan pyhyyden edessä. Vain Kristuksen veri julistaa täyttä anteeksiantamusta pyhän Jumalan edessä - ei maalliset kullat, hopeat eivätkä Marian patsaat.

Anteeksi antamus on avoin Jeesuksessa Kristuksessa kaikille, jotka huutavat avuksi Herran nimeä.

Katolinen kirkko siis opetaa, että ajalliset rangaistukset kärsitään maanpäällisessä elämässä tai kuoleman jälkeen kiirastulessa, ellei Jumala poista niitä. Jumala voi poistaa ajallisia rangaistuksia sekä eläviltä että kuolleilta kirkon kautta Kristuksen ja pyhien ansioiden tähden.

Tästä eräänä esimerkkinä mieleen nousee 1095 Paavi Urban II julistama sotaretki Jerusalemiin, joka tuotti tekona anteeksiantamuksen ajallisesta rangaistuksesta niille, jotka ristiretkiin osallistuivat. Paavi kielsi toki "varastamisen" ja "kunnian tavoittelun", mutta ei itse tappamista. (Sacrorum Conciliorum nova et amplissima collectio,20:816 - New Catholic Encylopedia s. 437)

Määritelmät siis aneiden luonteista katolisen kirkon historiassa ovat hyvin epäselvät ja epäraamatulliset. Ihminen ei voi "sovittaa" omia rikkomuksiaan tekemällä rikkomuksia - kuten ristiretket - jotka olivat suoranaista teurastusta sekä tappamista.

Martti Luther näki silloisen Paavin Leo X rahoittaneen rahallisten aneiden kautta Roomassa olevan Pietarin kirkon rakentamista. Täten ajatus aneista sai kuvan, että maallikoiden ajalliset rangaistukset kääntyivät Katolisen kirkon vaurastumiseksi. Tällaista opetusta emme suoraan Raamatusta löydä. Kymmenykset Raamatussa sekä sydämestä nouseva vapaa rahallinen uhri seurakuntaa kohtaan on aivan eriasia kuin se, että rahalla myönnetään ajallisia rikkomuksia anteeksi. On huomattava, ettei Luther kuitenkaan kieltänyt aneiden todellisuutta. Kuuluisissa 95 teesissään Luther julistaa: ”Se, joka kieltää apostolisen aneen todellisuuden, olkoon tuomittu ja kirottu.” (Teesi 72)

Katoliseen ane-oppiin liittyy vahvasti kiirastulioppi. Kiirastuli on Jumalan puhdistava tuomio ajallisen rikkomusten sovittamiseksi [ihminen puhdistuu tulen kautta}, joita ei ole "sovitettu" esim. juuri aneiden kautta. Täten ane-oppia tukee ajatus, että ihminen lyhentää (joko omaa tai kuolleiden) puhdistavaa tuomiota kirkon määräämien ane/katumus-suoritusten kautta. Tämä on täysin Raamatun vastainen opetus.

Selvää on, että ajallinen rangaistus tuo uskovallekin vastuun ja velvollisuuden. Uskovainenkin maksaa parkkisakkoa kuten muutkin, mutta ei uskovaisen tarvi tämän lisäksi maksaa kirkolle mitään - suorittaakseen rahallisella maksulla sovitusta tästä rikkomuksesta Jumalan edessä. Suokaa anteeksi [oppimaton] yksinkertaisuuteni.

Jumala antaa anteeksi vain Kristuksen uhrin tähden. Käytännön rikkomusten tuoma rangaistus ei tule pois pyyhityksi kirkollisten aneiden eikä ruumista kurittavien tai muiden hartausharjoitusten kautta. Usko Jeesukseen riittää - jota seuraa parannuksen tekeminen sekä rangaistuksen kohtaaminen esim. yhteiskunnallisen lain puitteissa.

Kristuksen työ kattaa koko ihmisen elämän, tämä on selvää Paavalin sanoissa:

Room. 3:23-26 "Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä, osoittaaksensa vanhurskauttaan, koska hän oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit jumalallisessa kärsivällisyydessään, osoittaaksensa vanhurskauttaan nykyajassa, sitä, että hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen."

----------------------------------

TEKOMME KOETELLAAN JUMALAN PYHYYDEN EDESSÄ....

Raamattu ei opeta kiirastulesta. katolinen kiirastuli oppi on epäraamatullinen ja näin ollen harhaoppi.

Raamattu silti opettaa seurakunnan koettelemisesta [δοκιμάζω dokimazo (dok-im-ad'-zo)] Kristuksen valtaistuimen edessä, jossa tekomme - Kristuksen perustalle rakentamamme teot koetellaan (kts. 1Kor.3:10-15) Tämä EI ole kadotustuomio, vaan Jumalan pyhyys koettelee uskon tekomme, ja se mikä on Jumalan aikaansaamaa kestää Jumalan pyhyyden edessä - kaikki muu palaa. Jokainen Kristuksessa oleva ihminen pelastuu tästä koettelusta, joskin hänen rakennuksensa voi palaa tuhkana - mutta silti tämä uudestisyntynyt ihminen pelastuu kuitenkin ikäänkuin tulen läpi. Kyse on tekojen luonteen sekä motivaation koettelemisesta Jumalan pyhyyden edessä, sekä täysin Kristuksen varaan jäämisestä. Kaikki mikä kestää on Jumalasta - kaikki mikä on ihmisen uskonnollisuutta palaa.

1Kor. 3:9-15 "Sillä me olemme Jumalan työtovereita; te olette Jumalan viljelysmaa, olette Jumalan rakennus. Sen Jumalan armon mukaan, joka on minulle annettu, minä olen taitavan rakentajan tavoin pannut perustuksen, ja toinen sille rakentaa, mutta katsokoon kukin, kuinka hän sille rakentaa. Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus. Mutta jos joku rakentaa tälle perustukselle, rakensipa kullasta, hopeasta, jalokivistä, puusta, heinistä tai oljista, niin kunkin teko on tuleva näkyviin; sillä sen on saattava ilmi se päivä, joka tulessa ilmestyy, ja tuli on koetteleva, minkälainen kunkin teko on. Jos jonkun tekemä rakennus kestää, on hän saava palkan; mutta jos jonkun tekemä palaa, joutuu hän vahinkoon; mutta hän itse on pelastuva, kuitenkin ikäänkuin tulen läpi."

Tässä on kyse perustukselle rakentamisesta - on vain yksi perustus Herra Jeesus Kristus. Ihminen on siis uskossa, koska hän rakentaa Kristus-perustukselle - ja tämä rakennelma tulee paljastetuksi Herran ilmestymisen päivänä. Kaikkien uskovien teot tullaan koettelemaan Herran Jeesuksen edessä. Tarkoituksellinen valheessa sekä synnissä eläminen paljastuu [uskova joka elää kaksikasvoista syntielämää tietoisesti ja tarkoituksella - ja silti omaa näkyvän hengellisen aseman ja esittää ulospäin hengellistä], sekä väärät uskonnolliset rakenteet [lapsikasteessa pelastuminen ja muut väärät pakanallisuudesta nousevat uskonnolliset rakenteet] - VAIN Kristuksen työ, ja Pyhän Hengen kautta toteutuneet uskon teot kestävät Jumalan pyhyyden edessä - ei mikään muu.

Mitään kadotustuomiota ei ole niille, jotka Jeesuksessa Kristuksessa ovat. (Room.8:1) Rakkaus on lain täyttymys. Hengen hedelmät kasvavat rehellisyyden ja täysin Kristuksen ansion varassa - me uskomme Kristukseen ja vaellamme edellä valmistetuissa teoissa.

- todael
todael
 

Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 21 vierailijaa

cron