Haluan ottaa puheenaiheeksi Raamatun.
Mikä se on ja miten sitä käytetään.
Minä itse pidän Raamatusta, koska se on hyvin hengellinen ja viisautta antava kirja ja se on keskittynyt Jumalan ja ihmisen väliseen suhteeseen.
Jumala on siinä suuressa asemassa, pää hallitsija, niin kuin onkin.
Mutta mitä itse raamattuun tulee, minulle se on kuin tallenne historiasta, sanotuista sanoista, tehdyistä teoista ja suurimmaksi osaksi israelin kansan historiaa.
Mutta raamattuun ei voi luottaa täysin sokeasti 100%.
Voi olla hirveä lause joidenkin mielestä, mutta niin on totuus.
Raamattua on tulkittu monilla eri tavoilla ja nämä tulkintatavat ovat ajaneet ihmiset eri "kerhoihin".
On lahkoja ja seurakuntia oppisuuntien mukaan.
Toki, Jumala käyttää raamattua meidän kasvattamiseen, niin kuin hän käyttää kaikkea muutakin materiaalia jota on saatavissa.
Tärkeintä on että "korvat ja silmät" ovat avoinna kaiken aikaa hänen äänelleen.
Mutta itselläni henkilökohtaisesti särähtää korvaan kun sanotaan: "raamattu on kokonansa totuus" tai "koetelkaa kaikki raamatun sanan mukaan" tai "raamattu on Jumalan sana" tai "Raamatullista".
Raamattu voi olla totuudellisesti koottu ja pyritty pitämään tarkkana ja totuudellisena, mutta se ei takaa kaiken sen sisältämän olevan totuutta.
Koetelkaa kaikki, niin myös raamattu, eikä raamattua voi koetella itseään vastaan, vaan totuutta vastaan tulee kaikki koetella, myös Jeesus joka on sanonut minä olen tie totuus ja elämä.
Ja juuri Jeesus on se mistä raamattu kertoo, joka on sanonut itseään totuudeksi.
Koetellaan ensimmäisenä hänet joka sanoo olevansa totuus, ja tosiaan, minä todella pidän hänen opetuksistaan, sillä ne ovat totuudellisia ja johtavat hyvään ja oikeaan.
Ja heti kun me opimme tuntemaan, opimme kuulemaan totuuden, me voimme koetella kaiken muunkin totuutta vastaan.
Ja kun me tajuamme, että on vain yksi totuus, laaja kaikkialle ylettyvä, kaikkialla oleva ja opimme näkemään sen, me opimme näkemään myös peitteenä sen mikä totuutta peittää.
Totuutta peittää ihmisen mieli, opit joita ei ymmärretä, dogmaattisuus, maallinen viisaus, joka on samaa kuin tieto, se ei ole todellista viisautta vaikka sitä viisaudeksi kutsutaan.
Jo he juutalaiset, jotka lukivat kirjoituksia ja he muistivat kirjoitukset jo pienestä pitäen, ei heillä ollut kirjoitusten tuntemusta, ei opettajaa joka osaisi opettaa.
He olivat kuin pieniä lapsia, joita piti ohjata käskyillä kuten "Ei saa tappaa", koska heillä ei ollut sydämessään totuutta, ei johdattajaa tai (kuin lampailla paimenta).
Kirjain ei voinut opettaa elävästi, ei kokoelma kirjoituksia pystynyt siihen eikä ihminen joka ei ollut koskaan etsinyt totuutta, vaan vain totuus joka ihmisen lihaan tullessa pystyy, lihaksi , ihmiseksi tullut totuus, se kykenee kommunikoimaan ja ohjaamaan (yleensä) vertauksin ihmisen totuuden tuntemukseen.
Nuo sanomiset, jotka särähtävät korvaan, ne ovat ihmisten sanomia, sillä raamattuun on tallennettu myös ihmisviisautta, kaikki tulee koetella totuutta vastaan, Jumalan sana on elävä ja voimallinen (Jeesus on tätä raamattu ei ole), ja raamatullisen sijaan käyttäisin sanaa totuudellista.
Tahdon saada keskustelun tästä aiheesta aikaiseksi, en ole lyttäämässä raamattua, mutta tahdon "palauttaa" sen juuri siihen osaansa joka sillä on.
Sitä ei tule korottaa sellaiseksi mitä se ei ole, ei tule korottaa mitään yli eikä alentaa ali vaan jokaisella on oma arvonsa totuuden edessä.
Toki ihmiset ymmärtävät asiat aina erilailla ja tulkitsevat erilailla, ja tämä on minun näkemykseni asiasta.
Siksi se miten asiat näemme, jos me näemme puhtain silmin, puhtaalla mielellä, totuuden puhdistamin silmin, niin se valo joka silmiemme kautta meitä valaisee
on valaiseva meidät kokonaan, mutta jos me näemme asiat jo vääristyneillä "silmillä", meidän silmämme ei päästä puhdasta valoa sisällemme, ja silloin meidän sisällämme oleva valo ei ole valoa vaan pimeyttä.
22 Silmä on ruumiin lamppu. Jos siis silmäsi on terve, niin koko sinun ruumiisi on valaistu.
23 Mutta jos silmäsi on viallinen, niin koko ruumiisi on pimeä. Jos siis se valo, joka sinussa on, on pimeyttä, kuinka suuri onkaan pimeys!
34 Sinun silmäsi on ruumiin lamppu. Kun silmäsi on terve, on koko sinun ruumiisi valaistu, mutta kun se on viallinen, on myös sinun ruumiisi pimeä.
35 Katso siis, ettei valo, joka sinussa on, ole pimeyttä.
36 Jos siis koko sinun ruumiisi on valoisa eikä miltään osaltaan pimeä, on se oleva kokonaan valoisa, niinkuin lampun valaistessa sinua kirkkaalla loisteellaan."
<------ kiva hymiö