Oma persoonallisuutemme Kristuksessa

[todael]

Kol.3:9-10 "Älkää puhuko valhetta toisistanne, te, jotka olette riisuneet pois vanhan ihmisen tekoinensa ja pukeutuneet uuteen, joka uudistuu tietoon, Luojansa kuvan mukaan."

Raamattu ei tunne yksioikoista sekä "muottiin-valettua" kuvaa uskovan ihmisen persoonasta. Hengen hedelmät kasvavat Jumalan rakkauden kautta Kristuksessa, mutta silti meidän persoonamme mukaisuudessa. Jumala ei tee "kasvotonta" ihmismassaa, vaan yksilöiden rikkauden sekä kauneuden Kristuksessa.

Sinun oma persoonallisuutesi siis ei ole syntiä, jota tulisi halveksua tai yrittää "kuolettaa". Liha meissä on syntinen luontomme, mutta se ei ole yhtäkuin persoonamme. Jumalan Sana, sekä Jumalan Hengen työs sinussa ei tuhoa persoonaasi, vaan vapauttaa sen Jumalan tahdossa pois synnistä uuteen elämään Kristuksessa. Monilla sekottuu synti ja persoonallisuus pahasti keskenään - ja ihmiset ajautuvat tällöin "luonnottomaan" hengellisyyteen, jossa yritetään olla jotakin mitä oikeasti ei olla. Ilo, ylistäminen ja muu ei tule ihmisestä käskemällä - vaan sen vapautumisen kautta, jossa ihminen uskossa Jeesukseen tulee omassa persoonassaan vapaaksi.

Uudistuminen Kristuksessa tuo esiin Jumalan luomistyön meissä. Olemme luodut sekä lunastetut Herrassa Jeesuksessa.

Kristillisyydessä tapahtuva jakaantuminen sekä eriseuraisuus voi perustua koviin vaatimuksiin - sinun tulee olla jotakin, mitä muut sinun vaativat olevan. Hiljainen, nöyrä, vaatimaton, alistuva - tai - äänekäs, jatkuvasti hymyilevä, yli-innokas. Kaikki nämä vaatimukset loukkaavat Jumalaa, sillä Jumala on luonut meidät persooniksi Kristuksessa. Ihminen määrittelee hengellisyyttä määrätyn persoonallisuuden kautta, ja näin asetuu väärään asemaan suhteessa toisiin ihmisiin. Jumala rakastaa erilaisuutta, ja ihmisessä olevaa yksilöllisyyttä.

Ihmisyytemme vapautuminen Jumalan armossa tekee meistä oman persoonamme mukaisia. Väkinäinen ja pakottava "uskonnollisuus" vaatii sinua muuttamaan persoonaasi, jota olisit hyväksytysti "uskovainen". Tämä tuottaa tuhoa ihmiselle. Jeesus pelastaa meidät oman persoonamme tähden - olemme Hänelle tärkeitä yksilöitä, emme jotakin hämärää ihmismassaa. Jeesus haluaa taivaaseen erilaisia ihmisiä - erilaisia persoonia - ei jotakin "tuubiin"-puristettua ihmismassaa. Tätä erilaisuutta ei saa rinnastaa syntiin - sillä synti ei ole persoonallisuutta. Synti rikkoo todellisen persoonallisuutemme, ja siksi vasta Jeesuksessa me pääsemme todella vapaiksi - olemaan Jumalan lunastamia oman persoonamme kauneudessa.

Uudistuminen Jeesuksessa vapauttaa sinut uskonnollisesta vallasta - Jumalan armo tekee sinusta yksilön, Luojan kuvan mukaisen - Hänen tekonsa mukaisen. Älkäämme koskaan halveksuko erilaisia persoonia, tai yrittäkö niitä väkivalloin tehdä ehkä oman mielemme mukaisiksi. Olemme Herrassa persoonia - ja tämä, juuri tämä tuo rikkauden sekä kauneuden uskovien ihmisten keskelle.

Paavali puhui tästä myös sanoen, että emme katso enää toisiamme luonnollisen silmän mukaan, vaan katsomme toisiamme Kristuksessa - siis Jumalan aikaansaaman luomistyön sekä lunastuksen valossa. (2Kor.5:16-21) Me emme tule "henki-olennoiksi" Kristuksessa, vaan Jumalan luomistyön kautta sellaisiksi persooniksi, jollaisiksi Jumala on meidät luonut.

UT:n kreikassa [ὑποκριτής hupokritḗs] on ihminen joka kätkee todellisen luonteensa sekä persoonansa "naamarin" taakse. Ihminen on tällöin epäaito, itsepetoksessa elävä ja muille itsestään tarkoituksella määrätyn kuvan antava. Tekopyhyydestä puutuu rehellisyys, persoonallisuus sekä vapaus. Sitä ohjaa pelko, muiden hyväksynnän hakeminen sekä vääristynyt oman paremmuuden korostaminen muita halveksuen. Tekopyhä voi esiintyä "rakkaudellisena" mutta hän tekee sen itseään korostaen, ja omaa heikkoutaan peittäen. Uskonnollisuus usein peittää ihmisen todellisen luonnon [tarkoituksella] ja persoonan - ja sen sijasta "tarjoaa" naamareita, epäaitoja ja tekopyhiä naamareita. Uskonnolisuus hallitsee ihmistä, ja tekee siitä "massaa" - tarkoituksella. Tämä loukkaa Jumalaa, ja häpäisee Jumalan luomistyön rikkautta ihmisessä.

Herrassa Jeesuksessa saan olla oma itseni - minun ei tarvitse "pelleillä" ihmisten edessä, eikä näytellä. Turhaan yritän olla "karismaattinen-luonne" jos en ole. Saan olla hiljaa, vetäytyä - olla esiintuleva ja rohkea. Kaikki nämä tapahtuvat vapaudessa, jossa persoonani elää Jumalan rakkaudessa elämää Kristuksen kautta. Uusi ihminen Kristuksessa ei ole "massa-tuote", vaan yksilö uskova, jossa näkyy Jumalan luomistyön kauneus.

Psalm.139:13-14 "Sillä sinä olet luonut minun munaskuuni, sinä kudoit minut kokoon äitini kohdussa. Minä kiitän sinua siitä, että olen tehty ylen ihmeellisesti; ihmeelliset ovat sinun tekosi, sen minun sieluni kyllä tietää."

[toni t]

Kol.3:9-10 "Älkää puhuko valhetta toisistanne, te, jotka olette riisuneet pois vanhan ihmisen tekoinensa ja pukeutuneet uuteen, joka uudistuu tietoon, Luojansa kuvan mukaan."

Raamattu ei tunne yksioikoista sekä "muottiin-valettua" kuvaa uskovan ihmisen persoonasta. Hengen hedelmät kasvavat Jumalan rakkauden kautta Kristuksessa, mutta silti meidän persoonamme mukaisuudessa. Jumala ei tee "kasvotonta" ihmismassaa, vaan yksilöiden rikkauden sekä kauneuden Kristuksessa.

Sinun oma persoonallisuutesi siis ei ole syntiä, jota tulisi halveksua tai yrittää "kuolettaa". Liha meissä on syntinen luontomme, mutta se ei ole yhtäkuin persoonamme. Jumalan Sana, sekä Jumalan Hengen työs sinussa ei tuhoa persoonaasi, vaan vapauttaa sen Jumalan tahdossa pois synnistä uuteen elämään Kristuksessa. Monilla sekottuu synti ja persoonallisuus pahasti keskenään - ja ihmiset ajautuvat tällöin "luonnottomaan" hengellisyyteen, jossa yritetään olla jotakin mitä oikeasti ei olla. Ilo, ylistäminen ja muu ei tule ihmisestä käskemällä - vaan sen vapautumisen kautta, jossa ihminen uskossa Jeesukseen tulee omassa persoonassaan vapaaksi.

Uudistuminen Kristuksessa tuo esiin Jumalan luomistyön meissä. Olemme luodut sekä lunastetut Herrassa Jeesuksessa.

Kristillisyydessä tapahtuva jakaantuminen sekä eriseuraisuus voi perustua koviin vaatimuksiin - sinun tulee olla jotakin, mitä muut sinun vaativat olevan. Hiljainen, nöyrä, vaatimaton, alistuva - tai - äänekäs, jatkuvasti hymyilevä, yli-innokas. Kaikki nämä vaatimukset loukkaavat Jumalaa, sillä Jumala on luonut meidät persooniksi Kristuksessa. Ihminen määrittelee hengellisyyttä määrätyn persoonallisuuden kautta, ja näin asetuu väärään asemaan suhteessa toisiin ihmisiin. Jumala rakastaa erilaisuutta, ja ihmisessä olevaa yksilöllisyyttä.

Ihmisyytemme vapautuminen Jumalan armossa tekee meistä oman persoonamme mukaisia. Väkinäinen ja pakottava "uskonnollisuus" vaatii sinua muuttamaan persoonaasi, jota olisit hyväksytysti "uskovainen". Tämä tuottaa tuhoa ihmiselle. Jeesus pelastaa meidät oman persoonamme tähden - olemme Hänelle tärkeitä yksilöitä, emme jotakin hämärää ihmismassaa. Jeesus haluaa taivaaseen erilaisia ihmisiä - erilaisia persoonia - ei jotakin "tuubiin"-puristettua ihmismassaa. Tätä erilaisuutta ei saa rinnastaa syntiin - sillä synti ei ole persoonallisuutta. Synti rikkoo todellisen persoonallisuutemme, ja siksi vasta Jeesuksessa me pääsemme todella vapaiksi - olemaan Jumalan lunastamia oman persoonamme kauneudessa.

Uudistuminen Jeesuksessa vapauttaa sinut uskonnollisesta vallasta - Jumalan armo tekee sinusta yksilön, Luojan kuvan mukaisen - Hänen tekonsa mukaisen. Älkäämme koskaan halveksuko erilaisia persoonia, tai yrittäkö niitä väkivalloin tehdä ehkä oman mielemme mukaisiksi. Olemme Herrassa persoonia - ja tämä, juuri tämä tuo rikkauden sekä kauneuden uskovien ihmisten keskelle.

Paavali puhui tästä myös sanoen, että emme katso enää toisiamme luonnollisen silmän mukaan, vaan katsomme toisiamme Kristuksessa - siis Jumalan aikaansaaman luomistyön sekä lunastuksen valossa. (2Kor.5:16-21) Me emme tule "henki-olennoiksi" Kristuksessa, vaan Jumalan luomistyön kautta sellaisiksi persooniksi, jollaisiksi Jumala on meidät luonut.

UT:n kreikassa [ὑποκριτής hupokritḗs] on ihminen joka kätkee todellisen luonteensa sekä persoonansa "naamarin" taakse. Ihminen on tällöin epäaito, itsepetoksessa elävä ja muille itsestään tarkoituksella määrätyn kuvan antava. Tekopyhyydestä puutuu rehellisyys, persoonallisuus sekä vapaus. Sitä ohjaa pelko, muiden hyväksynnän hakeminen sekä vääristynyt oman paremmuuden korostaminen muita halveksuen. Tekopyhä voi esiintyä "rakkaudellisena" mutta hän tekee sen itseään korostaen, ja omaa heikkoutaan peittäen. Uskonnollisuus usein peittää ihmisen todellisen luonnon [tarkoituksella] ja persoonan - ja sen sijasta "tarjoaa" naamareita, epäaitoja ja tekopyhiä naamareita. Uskonnolisuus hallitsee ihmistä, ja tekee siitä "massaa" - tarkoituksella. Tämä loukkaa Jumalaa, ja häpäisee Jumalan luomistyön rikkautta ihmisessä.

Herrassa Jeesuksessa saan olla oma itseni - minun ei tarvitse "pelleillä" ihmisten edessä, eikä näytellä. Turhaan yritän olla "karismaattinen-luonne" jos en ole. Saan olla hiljaa, vetäytyä - olla esiintuleva ja rohkea. Kaikki nämä tapahtuvat vapaudessa, jossa persoonani elää Jumalan rakkaudessa elämää Kristuksen kautta. Uusi ihminen Kristuksessa ei ole "massa-tuote", vaan yksilö uskova, jossa näkyy Jumalan luomistyön kauneus.

Psalm.139:13-14 "Sillä sinä olet luonut minun munaskuuni, sinä kudoit minut kokoon äitini kohdussa. Minä kiitän sinua siitä, että olen tehty ylen ihmeellisesti; ihmeelliset ovat sinun tekosi, sen minun sieluni kyllä tietää."

Hyvä kirjoitus veljeltä. Tuon tähän vielä sellaisen näkökulman että kaikki uskovat saavat kasvaa ja elää uskonelämäänsä omina persooninaan mutta tämän kasvun tulee kasvaa Jumalan Pojan kuvaa (mielenlaatua) kohti. Jokaisella Jumalan lapsella on uskosta Herraan Jeesukseen sama Jumalan Pyhä Henki joka opettaa ja kasvattaa uskovaa Jumalan Pojan kuvan kaltaisuutta kohti. Mitä enemmän uskova etenee uskonkasvussaan sitä enemmän hänen mielensä muuttuu Herran Jeesuksen mielen kaltaiseksi.

Fil.2:5 Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli.

1.Kor.2:16 Sillä: "kuka on tullut tuntemaan Herran mielen, niin että voisi neuvoa häntä?" Mutta meillä on Kristuksen mieli.

Gal.4:6. Mutta että te olette lapset, lähetti Jumala Poikansa Hengen teidän sydämiinne, joka huutaa: Abba, rakas Isä!

Uskosta Herraan Jeesukseen niinkuin Raamattu sanoo ihminen saa sydämeensä Herran Jeesuksen Hengen ja tässä Hengessä uskova kasvaa Herran Jeesuksen mielenlaatua kohti Jumalan armossa ja rakkaudessa.

1.Kor.13:4 Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile,
13:5 ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa,
13:6 ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa;
13:7 kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii.

Kristuksen mielenlaatu on edellä kuvatun rakkauden kaltainen sillä Herra Jeesus Kristus on Rakkaus. Uskonelämä Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa kasvattaa Pyhän Hengen ja Jumalan sanan opetuksen kautta ihmistä Jumalan armossa tätä Jeesuksen mielenlaatua kohden hyljäten ihmisen vanhasta mielestä/persoonasta sellaista joka sotii Jeesuksen mielenlaatua vastaan.

Gal.2:20. Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu*. Mutta minä elän, en silleen minä, vaan Kristus elää minussa; sillä jota minä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, joka on minua rakastanut ja antoi itsensä minun edestäni.

[pekka]

Kiitos Todaelille tärkeästä aiheesta tekemästäsi aloituskirjoituksesta ja kiitos Tonille tärkeästä jatkokirjoituksesta tähän aiheeseen liittyen. Siunausta jokaiselle tähän päivään.

[todael]

Kiitos myös Tonille ja Pekalle !! Tärkeää on todellakin ymmärtää, että oman persoonallisuutemme esiintuleminen Kristuksessa, on Jumalan tahdon mukaisen uuden elämän mukaisuutta - siis vanha ihminen kuolee pois, menettää valtansa, ja uusi ihminen - elämä Kristuksessa, tuo Jumalan Sanan ja Jumalan Hengen kautta pyhitetyn persoonani esille.


Efe.4:17-24 "Sen minä siis sanon ja varoitan Herrassa: älkää enää vaeltako, niinkuin pakanat vaeltavat mielensä turhuudessa, nuo, jotka, pimentyneinä ymmärrykseltään ja vieraantuneina Jumalan elämästä heissä olevan tietämättömyyden tähden ja sydämensä paatumuksen tähden, ovat päästäneet tuntonsa turtumaan ja heittäytyneet irstauden valtaan, harjoittamaan kaikkinaista saastaisuutta, ahneudessa. Mutta näin te ette ole oppineet Kristusta tuntemaan, jos muutoin olette hänestä kuulleet ja hänessä opetusta saaneet, niinkuin totuus on Jeesuksessa: että teidän tulee panna pois vanha ihmisenne, jonka mukaan te ennen vaelsitte ja joka turmelee itsensä petollisia himoja seuraten, ja uudistua mielenne hengeltä ja pukea päällenne uusi ihminen, joka Jumalan mukaan on luotu totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen. Pankaa sentähden pois valhe ja puhukaa totta, kukin lähimmäisensä kanssa, sillä me olemme toinen toisemme jäseniä."

[tuomarisimson777]

Mitä jos on jo persoonaltaan täysin läpimätä kuten mä olen. ei kristillistä atomiakaan. Kyseenalaistan nyt olenko koskaan edes uudestisyntynytkään. Miksi edes yritän olla uskovainen? AINA tulee jotain mikä lopulta näyttää että minussa ei ole ATOMIAKAAN uskovaista.. Olisiko helpompaa olla oma saastainen itsensä ja upota kadotukseen. luottaa siihen että helvetti ei ole sen kovempi kuin mitä ansaitsen..

[toni t]

Mitä jos on jo persoonaltaan täysin läpimätä kuten mä olen. ei kristillistä atomiakaan. Kyseenalaistan nyt olenko koskaan edes uudestisyntynytkään. Miksi edes yritän olla uskovainen? AINA tulee jotain mikä lopulta näyttää että minussa ei ole ATOMIAKAAN uskovaista.. Olisiko helpompaa olla oma saastainen itsensä ja upota kadotukseen. luottaa siihen että helvetti ei ole sen kovempi kuin mitä ansaitsen..

Sinussa on uskoa sillä tunnet syntisyytesi ja kaipaat vanhurskaaseen elämään. Kehoitan sinua rukoilemaan enemmän ja huutamaan sydämestäsi Herraa Jeesusta avuksi.

Room.10:13 Sillä "jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu."

Jumala on luvannut pelastaa jokaisen joka huutaa sydämestään Herraa Jeesusta avuksi. Laita toivosi siihen.

Kehoitan sinua myöskin lukemaan/kuuntelemaan enemmän Raamattua. Ihmiset lukevat aivan liian vähän Raamattua henkilökohtaisesti ja imevät itsensä täyteen ihmistenoppeja. Raamattu Jumalan sana on meille sitä varten että me sen kautta kasvaisimme pelastukseen. En tiedä kuinka lukuamiehiä olet simson ja siksi suosittelenkin sinulle ääniraamatun kuuntelua. Minua se on auttanut paljon. On todella hyväksi mennä sohvalle makaamaan ja kuunnella ääniraamattua ja antaa Jumalan sanan sulautua uskossa omaan mieleen.

Room.10:17 Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.

1.Pie.2:2 ja halatkaa niinkuin vastasyntyneet lapset sanan väärentämätöntä maitoa, että te sen kautta kasvaisitte pelastukseen.

Kannattaa kuunnella uutta testamenttia ja suosittelen aloittamaan Johanneksen evankeliumista. Tässä linkki 38 käännöksen ääniraamattuun jota voi linkistä kuunnella.

http://www.netmission.fi/fi/palvelut/aa ... tu/?id=266

[lonelyrider]

Mitä jos on jo persoonaltaan täysin läpimätä kuten mä olen. ei kristillistä atomiakaan. Kyseenalaistan nyt olenko koskaan edes uudestisyntynytkään. Miksi edes yritän olla uskovainen? AINA tulee jotain mikä lopulta näyttää että minussa ei ole ATOMIAKAAN uskovaista.. Olisiko helpompaa olla oma saastainen itsensä ja upota kadotukseen. luottaa siihen että helvetti ei ole sen kovempi kuin mitä ansaitsen..

Sinussa on uskoa sillä tunnet syntisyytesi ja kaipaat vanhurskaaseen elämään. Kehoitan sinua rukoilemaan enemmän ja huutamaan sydämestäsi Herraa Jeesusta avuksi.

Room.10:13 Sillä "jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu."

Jumala on luvannut pelastaa jokaisen joka huutaa sydämestään Herraa Jeesusta avuksi. Laita toivosi siihen.

Kehoitan sinua myöskin lukemaan/kuuntelemaan enemmän Raamattua. Ihmiset lukevat aivan liian vähän Raamattua henkilökohtaisesti ja imevät itsensä täyteen ihmistenoppeja. Raamattu Jumalan sana on meille sitä varten että me sen kautta kasvaisimme pelastukseen. En tiedä kuinka lukuamiehiä olet simson ja siksi suosittelenkin sinulle ääniraamatun kuuntelua. Minua se on auttanut paljon. On todella hyväksi mennä sohvalle makaamaan ja kuunnella ääniraamattua ja antaa Jumalan sanan sulautua uskossa omaan mieleen.

Room.10:17 Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.

1.Pie.2:2 ja halatkaa niinkuin vastasyntyneet lapset sanan väärentämätöntä maitoa, että te sen kautta kasvaisitte pelastukseen.

Kannattaa kuunnella uutta testamenttia ja suosittelen aloittamaan Johanneksen evankeliumista. Tässä linkki 38 käännöksen ääniraamattuun jota voi linkistä kuunnella.

http://www.netmission.fi/fi/palvelut/aa ... tu/?id=266

Näin on, eli sanaa tulee kylvää sydämeemme, niin että se voi juurtua ja lähteä kasvamaan.

[lonelyrider]

Mitä jos on jo persoonaltaan täysin läpimätä kuten mä olen. ei kristillistä atomiakaan. Kyseenalaistan nyt olenko koskaan edes uudestisyntynytkään. Miksi edes yritän olla uskovainen? AINA tulee jotain mikä lopulta näyttää että minussa ei ole ATOMIAKAAN uskovaista.. Olisiko helpompaa olla oma saastainen itsensä ja upota kadotukseen. luottaa siihen että helvetti ei ole sen kovempi kuin mitä ansaitsen..

Miksi luotat enempi siihen miltä sinusta tuntuu? Kait tiedät, että jos me luotetaan siihen syntiseen luontoon, mikä on ihmisestä, petymme aina, ei ole yhtäkään, ei yhtäkään ihmistä joka kelpaa omien tekojensa ja hyvyytensä kautta Jumalalle! Et kelpaa et, mutta sinä uskot Jeesukseen ja siihen mitä Hän on, Vapahtaja, Syntien sovittaja, Valo, Elämä, kaikkea mitä sinä kaipaat elämääsi. Sinun tulee uskoa siihen, mitä et aina näe... myös se mitä et näe itsessäsi, että jos uskot Jeesukseen Herranasi, saat myös uskoa että sinussa on elämä, usko raamatun lupauksiin ja näin myös elämä voi alkaa virtaamaan sinuun.

Herra siunatkoon sinua!

[lonelyrider]

Mitä jos on jo persoonaltaan täysin läpimätä kuten mä olen. ei kristillistä atomiakaan. Kyseenalaistan nyt olenko koskaan edes uudestisyntynytkään. Miksi edes yritän olla uskovainen? AINA tulee jotain mikä lopulta näyttää että minussa ei ole ATOMIAKAAN uskovaista.. Olisiko helpompaa olla oma saastainen itsensä ja upota kadotukseen. luottaa siihen että helvetti ei ole sen kovempi kuin mitä ansaitsen..

Ja tiedätkö... minullekin tulee joskus ns. romahduksia, jolloin näen vain kaiken surkeana ja toivottomana... mutta ei sellaiset ajatukset ole niitä mitä Pyhä Henki antaa, vaan ne voivat (tai uskon näin olevan) olla vihollisen yrityksiä syöstä meidät pois Kristuksen seuraamisesta ja Hänen läsnäolostaan. Ehkä vihollisella voi olla jotain väyliä ja muurissa on aukkoja, joista se pääsee syyttämään, mutta usko että se ei tarkoita, ettetkö olisi kelpaava... sinä olet kelpaava, koska Kristuksen omaksi ei tarvitse yrittää kelvata, se on lahja... mutta sitä enemmän mitä enempi huomaat synnin sinun ruumistasi runtelevan, sitä enemmän sinun täytyy tehdä työtä, että vihollinen pakenee... eikä minulla ole muuta neuvoa antaa kuin että luet sanaa ja sen kautta kylvät sanaa sisimpääsi, jotta opit tuntemaan Kristuksen luonnetta ja se valo joka Hänessä on, voi myös enetä sinussa.

Älä ole liian ankara itsellesikään, sillä ainainen peuhtarointi omassa itsessään ei auta, eikä ihminen pyhity sillä että yrittää enempi olla hurskaampi... vanhurskaus kasvaa pikkuhiljaa, ja sana pääsee juurtumaan ja lähtee kasvamaan. Ihmisessä voi olla monia alueita, joissa voi olla jotain mikä ei ole parantunut, ei uskonelämä ole sitä ettäkö on kerran uskoon tullut, että sen jälkeen vaan mentäisiin voittokulusta toiseen.

Tässä yksi päivä tajusin... ei Jumala ole helppoa elämää luvannut, mutta ihminen odottaa uskon olevan yksinkertainen ratkaisu, ilman että se vaatisi työtä ja monenlaisia kamppailuja.

[lonelyrider]

Alkuperäiseen kirjoitukseen... niin mikä osa persoonaa on sitä sisintä persoonaa ja mikä jotain mikä on kerääntynyt ympärille. Tietenkin Jumala tahtoo, että meissä tulisi esiin se alkuperäinen persoona, jonka Hän on meille antanut, mutta eipä sitä osaa itse useinkaan nähdä. Tarkoitan tällä, että itse en ainakaan kykene arvioimaan, mikä on hyvää ja huonoa persoonassani, tietenkin voi olla piirteitä, joista en välittäisi ja joita koen negatiivisina asioina... mutta onko ne elämän aikaan tuomia asioita, vai se sisin? Millä tavoin pitäisi käsitellä oma ns."tunneherkkyys hyvässä ja pahassa".